Viikko on ollut vauhdikas, joten olen yrittänyt tänään ottaa ihan rennosti ja vasta nyt illalla antanut ajatusten varovaisesti lipua uuteen viikkoon, joka samalla on myös elokuun viimeinen. Tänään Töölönlahtea kiertävää tietä kävellessäni ihastelin sitä, miten kesältä vielä tuntuu. Säässä ei ollut aavistustakaan syksyä kuten toisinaan jo elokuun loppupuolella on, mutta samalla sen tunteen tietää olevan jo lähellä. Kaikki saattaa muuttua hetkessä ja kohta se on joka tapauksessa väistämättä edessä, joten nyt niin mielellään nauttii näistä hellepäivistä eikä ainakaan linnoittaudu neljän seinän sisälle, sitä kun ehtii sitten talvellakin ihan riittävästi.
Tällä viikolla olen käyttänyt runsaasti vanhaa Daniel Wellingtonin kelloani. Se jäi joksikin aikaa syrjään kun vanha ranneke alkoi kyllästyttämään (ja alkoihan se olemaan jo varsin kulunutkin), mutta sain viimein aikaiseksi tilata uuden rannekkeen ja heti koheni kellon ilme ja käyttöaste. Oikeasti tarkoitukseni oli olla järkevä ja tilata siihen musta tai keskiruskea nahkaranneke, mutta lopulta päädyinkin pistämään ostoskoriin sinivalkoisen Classic Galsgow -rannekkeen ja ajattelin tilata myöhemmin kokonaan uuden kellon nahkarannekkeella, niin ei tarvitse käyttää aikaa arjessa rannekkeen vaihtamiseen. Päivittynyt kello tuntuu kesäiseltä ja jotenkin ihanan raikkaalta – pienillä asioilla on iso merkitys!
