Seitsemäs remonttiviikko käynnistyi vähemmän kaoottisesti kuin kuudes, oikeastaan tuntui siltä, että asiat pitkästä aikaa olivat suht järjestyksessä ja etenivät. Voi olla, että vanha tunne palaa kun edessä on märkätilaremontti (jota muuten odotan kauhulla, näyttää nykyinen kylppäri olevan rakennettu sen verran mielenkiintoisesti, että ylläreitä todennäköisesti tulee vastaan sielläkin), mutta nyt hetken nautin tunteesta, että kaikki langat on jotenkin hyppysissä.

Seinien tasoitus ja maalaus

Seinätyö jatkui alkuviikolla. Se työmäärä todella yllätti ja vasta sivusta seuranneena olen tajunnut, kuinka epätasaiset seinät aiemmin olivatkaan. Asuntojen välisen vanhan oven karmit paistoivat läpi, parvi oli jättänyt rumat jäljet, tapettikerrokset aiheuttivat rosoja ja siellä täällä oli kaikenlaisia epätasaisuuksia sekä osumia. Niitä siis tasoitettiin, hiottiin, tasoitettiin ja hiottiin uudelleen. Mutta vitsit, että nyt näyttääkin hyvälle. Samalla korjailtiin puretun seinän ja poistettujen ovenkarmien raameja. Kuulemma tuohon aikaan raamit tehtiin ensin ja sitten vasta seinä. Alkuviikon uurastuksen jälkeen ehdittiin kuitenkin jo maalaamaan kattoa sekä laittamaan pohjamaalia osaan seinistä, joten koko ajan näyttää skarpimmalle ja enemmän asuttavalle. Eteinen on tosin vielä täysin tekemättä, mutta askel kerrallaan.

Seinämaalien valinta

Samalla kun ammattilainen työsti seiniä olen itse yrittänyt kuumeisesti päättää värejä niihin. Perusvalkoisen valinta oli helppo, Tikkurilan Paperi vaikutti klassiselta valinnalta, niinpä sillä maalattiin katto ja kohdat, jotka jäävät valkoisiksi. Mutta sitten ne muut värit, huh. Sain K-raudasta lainaan Tikkurilan värikartat ja olen kulkenut ne kädessä seiniä myöten (kirjaimellisesti) ja tutkaillut väriruutuja eri valoissa ja eri yhdistelmillä. Myönnän viilaavani pilkkua, mutta sävynyansseilla on väliä, ja yksi sävy vaikuttaa toiseen ja niin edelleen. Viikon päätteeksi kävin hakemassa muutaman maalinäytteen, joita on tarkoitus alkavalla viikolla testata isompiin pintoihin.

Lattiaremontti

Viikon isoin työ oli kuitenkin lattiassa. Kirjoitan tästä vielä ihan oman postauksensa, jonne sitten enemmän kuvia ja infoa, mutta Instagramia seuranneet tietävät jo, että jännitin lattiaremonttia todella paljon. Oli taloyhtiön rajoitukset siitä, minkä verran vanhaa lankkua saa hioa. Sitten oli tuntemattoman jättäminen yksin työntouhuun vanhan lattian kanssa (ihan hullu jännitys, tiedän, olihan kyseessä pitkänlinjan ammattilainen). Kolmantena hermoilua aiheutti se, että lattia-ammattilaisten saapuessa kommentit olivat sen suuntaisia, ettei välttämättä kannata odottaa liikoja. Maalattiin myös uhkakuva siitä, että voi käydä jopa niin, ettei betonin alta paljastuva lattia vain olekaan kovin käyttökelpoinen. Lisäksi havahduin vasta lattiatyön alussa siihen, miten järjetön meteli hiontalaitteesta tulee. Tunsin syvää syyllisyyttä naapurien puolesta ja koko lattiaremonttiaika tuntui matavan, vaikka lopulta eihän siihen mennyt kuin kaksi ja puoli päivää.

Mutta sinä hetkenä kun kävin katsomassa lattiaa, huoli raukesi. Näytti niin hyvälle! Ei se ole täydellinen, ei sellaista voi odottaakaan yli satavuotiaalta betonikuorrutteiselta puulta, mutta riittävän hyvä tullakseen käyttökelpoiseksi. Tuntuu mielettömältä, että kaikkien mutkien kautta se on siinä, kaunis vanha puulattia.

Olin varautunut siihen, että tänä viikonloppuna olisi jo selvästi viileämpää. Mistä lie moinen käsitys hiipinyt mieleen, onhan kuitenkin vielä elokuu. Ja mitä vielä, olikin aivan ihana kesäsää! Vietin viikonloppua miehen luona, mikä oli hyvä henkinen pako remontista ja pakkauskaaoksesta (en ymmärrä, miten kaikkien remppa- ja työkuvioiden lomassa ehdin pakata nykyisen asuntoni kuun loppuun mennessä pakettiin ja siirtää jonnekin). Vaikka kävimmekin hakemassa lattiamaalinäytteitä ja näin unia remontista, niin silti ehti keskittyä muuhunkin, kuten katsella pitkästä aikaa elokuvan ja tehdä pitkän päiväkävelyn Seurasaaren ulkoilmamuseossa.

Olin pakannut vähän heikonlaisesti mukaan, mutta onneksi oli tämä mekko, joka ensin oli päällä rennosti matalien espadrillojen ja korikassin kanssa, ja sitten myöhemmin skarpimpana korkkareiden ja näyttävien korvisten kanssa. Kuten jo aiemmin totesin, tämä Miia Halmesmaan mekko taipuu moneen ja on supermukava päällä (Miia Halmesmaan vaateita löytyy Weecosilta). Toimin Weecosin brändilähettiläänä nyt syyskaudella, joten tämä Flirty-mekko on saatu sitä kautta.

Mekko: Miia Halmesmaa, saatu blogin kautta / Sandaalit: Mai Piu Senza / Korvakorut: H&M

Tajusin tässä sellaisen asian, että tämä on viimeinen kosmetiikkayhteenveto nykyisessä kodissani. Huh, miten aika kulkee. Seuraavan yhteenvedon aikoihin olen ties missä, mutta ainakin jossain vaiheessa kuuta omassa uudessa kodissa. Miten jännittävää! Sitä ennen kuitenkin tuttu yhteenveto heinäkuun aikana loppuneista kosmetiikoista.

Virolaisen Tilkin tuotteista on pitänyt kirjoittaa monet kerrat ihan omaan postaukseensa, mutta aina vain se jää muiden aiheiden alle. Sinällään sääli, sillä tuotteet ansaitsisivat enemmänkin palstatilaa. Tilkiin tutustuin jo muutama vuosi sitten, ensimmäinen käyttämäni tuote oli Love Me Bio Hand Cream*, joka kuulemma on merkin bestsellereitä. Eikä ihme, se on ihana! Koostumus on superkuohkea, sellainen vaahtomainen (joka muuten on tunnusomaista Tilkin tuotteille) ja imeytyy mukavasti ilman tahmeaa tunnetta.

Tilkin tuotteet ovat vegaanista luonnonkosmetiikkaa, ja sisältävät Saarrenmaalta poimittuja yrttejä. Ne ovat kaikella tapaa juuri sellaisia tuotteita, joita mieluusti valitsee valtavan kosmetiikkayltäkylläisyyden keskeltä ja ylipäätään haluaa tukea. Vielä bonarina se, että sarjan perustaja vaikuttaa todella mukavalta ja tiedostavalta.

Hold Me Bio Dedorant* on voidemainen deodorantti, joka kulkee näppärästi mukana. Ainakin itsellä näin korona-ajan vähemmän fyysisesti vaativissa oloissa toimi mainiosti. Pakkaus olisi ehkä saanut olla vähän isompikin, mutta tämä on etenkin reissukäyttöön (jos sellaisia nyt näinä aikoina olisi, heh) erinomainen. Tuote sisältää mm. natriumkarbonaattia, joka ehkäisee hien hajua ja vähentää haitallisia bakteereita, sheavoita sekä kookosöljyä. Erityistä Tilkin tuotteille on myös se, että niitä voi tilata verkkokaupan kautta ilman pakkauksia, jolloin sekä hinta on alhaisempi että välttää tarpeetonta pakkausjätettä.

Myös Tilk Detox Me Purifying Peat Maskissa* on aivan ihana kuohkea koostumus. Balneologinen turve puhdistaa ihoa, mutta moneen muuhun puhdistavaan naamion nähden tämä tuntuu myös hoitavalta, eli naamiosta ei jää kuiva ja kiristävä tunne. Jos siis pelkää liian tujua naamiota, tämä on hyvä vaihtoehto! Tykkäsin näistä kaikista Tilkin tuotteista, ja käytössä on parhaillaan matkakoisia voiteita, eikä valittamissa niissäkään. Tilkillä on muuten suomenkielinen verkkokauppa.

The Body Shop Vanilla Marshmallow Body Lotion*. Käytän vähemmän vartalovoiteita, siksi tämä tuote on kestänyt käytössä pienen ikuisuuden, mutta olen kyllä pitänyt. On ollut kiva löytää The Body Shop uudelleen pitkän tauon jälkeen. Tämä pehmentävä kosteusvoide tuoksuu huumaavasti vaniljalle (rakastan vaniljan tuoksua!) ja on vegaaninen. Hinta-laatusuhde todella kohdallaan riittoisuuteen nähden ja muutenkin varsin kiva täyteläinen, mutta hyvin imeytyvä voide.

Kicks Daily Gradual Tan Face Jelly*. Kicks on viime aikoina yllättänyt positiivisesti monella omalla tuotteellaan ja tämä kuuluu niihin. Hoitava geelimäinen itseruskettaja kasvoille, joka tuntuu kaikin puolin miellyttävälle eikä tuoksukaan ole huono. Ihanaa on, että geeli imeytyy hyvin ja myös lopputulos on just hyvä, selvästi päivettynyt, mutta ei yhtään överi. Olen käyttänyt tätä myös dekolteen alueelle, ja toimii hyvin.

Batiste XXL Volume Spray on taattua Batiste-toimivuutta! Original-kuivashampoota hieman tujumpi ja enemmän rakennetta tuova, muttei yhtään mähmäiseksi hiuksia jättävä (jollaista tunnetta inhoan). Hyvin todennäköisesti palaan tämänkin äärelle uudelleen.

Essence Stay True Lip Linerit ovat olleet käytössä jo pitkään. Koostumus ja kesto on erinomainen, ja hinta suorastaan halpa. Harmillisesti sävytieto kuluu nopeasti pois, joten en nyt millään muista mikä sävy tämä oli, mutta kyseinen sävy on joka tapauksessa ihan täydellinen arkihuuliin ja nudepuniin, eli juuri niihin, mitä eniten käytän. Lisäksi superhyvä pigmentti ja levittyvyys. Miinuksena se, että väri loppuu jo melko paljon ennen itse kynän loppua, mutta toisaalta, säästyy siltä, että yrittäisi ihan tynkäkynän kanssa saada piirrettyä huuliviivoja.

Maybelline Lash Sensational Lash Multifying Mascara. Kun luovuin ripsipidennyksistä, oli tämä ensimmäinen ripsari jonka ostin, ja oltuani tyytyväinen, hankin heti edellisen loputtua uuden. Pidän pehmeästä kumisesta harjasta, joka erottelee ja pidentää. Väri on syvä musta ja koostumus sopivan kiinteä, mutta ei kuitenkaan paakkuinen. Vaikea kuvitella, että tämänkään jälkeen jaksaisin sattumanvaraisesti kokeilla jotain muuta, joten tällä mennään kunnes jostain syystä jokin toinen varastaa huomion.

Boho Green Make up Blush*, sävy 05 Coral on ihana! Täydellinen luonnolliseen meikkiin. Sävy on pehmeän persikkainen ja sopii tosi hyvin arkikäyttöön. Boholle tyypilliseen tapaan hyvä pigmentti ja tietty ekologinen pakkaustapa. Lämmin suositus!

Boho Green Make up Terra Cotta -aurinkopuuteri on juurtunut luottotuotteeksi. Ihana tuote, täydellinen sävy ja kivasti ekologisuus huomioitu. Omaan ihonsävyyn 05 Terre de Core on paras, ja toimii läpi vuoden. Lisää Boho Greenistä täällä.

D’Difference Cell Innovation 5 D Rejuvenating Day Cream* kuulosti alkuun paljon paremmalta, kuin millaiseksi lopulta osoittautui käytössä. Olin merkin pr-tilaisuudessa ja esittelyn perusteella paloin innosta päästä kokeilemaan tätä virolaisen merkin tuotetta, mutta jostain syystä käytössä päivävoide ei oikein kolahtanut. Ensiksikin haju ei ollut yhtään mieleen. En yleensä ole järin herkkä tuoksuille, mutta tässä oli sellainen iäkkään rouvan tunkkaisen hajuveden tuoksu (mitenkään sitä paheksumatta, mutta en vain kaipaa sellaista ihan kiinni nenääni) ja tuote ei imeytynyt ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Koostumus on kyllä miellyttävän kevyt, mutta jotenkin se tuntui kasvoille hieroessa pikemmin jäävän pinnalle kuin imeytyvän. En tiedä miksi näin, odotin ja toivoin enemmän. D’Differencen aiemmin testaamani kasvonaamiot olivat kuitenkin ihan super, joten voi hyvin olla, että tämä vain yksinkertaisesti ei ollut omalle ihotyypille hyvä. En siis laita pannaan brändiä, ainoastaan tämän tuotteen omalta kohdalta.

EkoPharma C-MAX Värillinen Päivävoide* suojakertoimella olisi varmaankin kulunut nopeammin, jos sävy olisi ollut oikea itselle. Sävy light oli vähän turhan vaalea ja teki kasvoista normaalia kalvakammat, minkä takia käyttötahti löytyi vasta kun tajusin yhdistää sitä hieman liian tummaan meikkivoiteeseen. Yhdessä kokonaisuudesta tuli juuri hyvä, niin sävyn kuin keveydenkin puolesta. Sävy tässä on toki melko häivähtävä, eli on tosiaan vain kevyesti sävyttävä päivävoide, mutta jos ei istu, eron huomaa helpommin. Muutoin miellyttävän tuntuinen tuote, joskaan en osaa kunnolla arvioida kun olen niin vähän käyttänyt yksistään. Plussaa siitä, että on kotimainen ja vegaaninen.

BTB13 Medical Serum*. Jos kysyttäisiin suosikkiseerumiani, vastaus olisi selvä. Tämä kotimaisen BTB13-klassikko, Medical serum, tai sitten islantilaisen BioEffectin perusseerumi. Molemmista olen tykännyt todella paljon. Molemmat ovat hieman hintavampia, mutta oikeasti toimivaksi kokemiani ja sellaisia, joiden pariin palaan aina mielellään uudelleen. Medical Serum on valmistettu Helsingissä ja sarjalle ominaiseen tapaan vegaaninen. Jos etsii kevyttä hoitavaa seerumia aikuiselle iholle (pitäisi sopia herkällekin iholle), kannattaa tutustua tähän! Oma ihoni voi selvästi paremmin tämän kanssa, mikä tietenkin on tavoitetila ylipäätään millä tahansa tuotteella!

*Saatu blogin kautta.