Kevään merkki on se, että päivittäiset vaatevaihtoehdot alkavat lisääntymään. Vaikka ei säiden puolesta (etenkin tämän hetken lumipyryssä) vielä voi uskalla keväästä puhua, niin ehkä olen mielessä jo ottanut harppauksen siihen suuntaan. Vaikutusta on ollut silläkin, että löydän puretuista muuttolaatikoista (kyllä, niitä on edelleen jokunen!) leudompien kelien vaatteita. Tämä farkkumekko on yksi niistä. Muistelen käyttäneeni tätä viimeksi viime kesänä ja erityisesti keväällä runsaasti, joten toi mukavaa vaihtelua läpi talven hallinneisiin mustiin alaosiin.

Lappumekko on siitä näppärä, että kesällä se menee hyvin tennareiden ja t-paidan kanssa, kylmempänä kautena neuleen ja nilkkureiden parina. Mukavan monikäyttöinen siis!

Mutta nyt. Pitäisi valmistautua illan viettoon, mutta juuri vasta (näin kellon lähennellessä kuutta) työläppärin ja istun ylisuuressa trikoopaidassa sohvalla juuri lasiin kaadetun viinin kanssa. Laiskottaa, vaikka onkin kiva lähteä ihmisten ilmoille. Pitäisi vain jostain saada energiapiikki kevyeen laittautumiseen. Mutta ehkä se tästä, onneksi ei vielä ole kiire. Näiden kuvien myötä toivotan kaikille ihanaa perjantai-iltaa!

Neule: Marks&Spencer, saatu blogin kautta / Farkkumekko: H&M /
Nilkkurit: Ten Points / Kello: Daniel Wellington

Kuvat: Ilona / Torpan tyttö

Kuinka ihanaa, että pahin pakkaspiikki tuntuu lauhtuneen ja vaikka vielä on viileää, ihan kuin ilmassa voisi aistia jo kevättä! Tässä eräs päivä havahduin siihen, kuinka kotimatkalla jokin kaduista oli kuiva ja lumeton, toisena kertana taas aurinko paistoi ja linnut lauloivat poikkeuksellisen kirkkaasti. Niinä hetkinä hymy hiipii huomaamatta kasvoille. Voi kevät, miten ihanaa! Olen niin valmis, vaikka henkisesti varautunut siihen, että pakkasta saattaa viikonlopulle (ainakin tänne etelään) luvatuista vesikeleistä huolimatta vielä olla.

Talven kylmimpinä kuukausina kiistatta eniten käyttämäni takki on ollut tämä kuvien harmaa parka. Se oli sellainen, jonka ostin vähän kokeilumielessä, sillä en ole aiemmin talviparkaa omistanut, mutta hurahdin. Takki osoittautui niin lämpöiseksi, että se oli automaattinen valinta kun lämpötilat tipahtivat kunnolla pakkasen puolelle. Ehkä kuitenkin parasta oli huppu. Miten ihana olikaan vetää se päähän merituulen tempoessa vasten, kylmimpinä päivinä pipo alla toi kivaa lisälämpöä.

Nyt kun mittari on hiponut enää vain muutamassa pakkasasteessa, on takkivalikoimaankin tullut variaatioita ja viime päivinä käytössä on ollut yhä enenevissä määrin villakangastakki. Bleiserilaatikko polttelee jo eteisessä. Ehkä ei mene enää kauaa, että pääsee keventämään vielä lisää?

Parka: H&M / Kämmekkäät: Marks&Spencer* / Kaupahuivi: By Pia’s*
*satu blogin kautta
Kuvat: Anna-Maria K.

Voisin listata loputtomasti syitä, miksi kesä vain on niin paljon talvea kivempi, ja ihonhoito on yksi niistä.

On kesäiho ja talvi-iho, ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän noilla kahdella tuntuu olevan eroa. Kesään yhdistyy mutkattomuus ja helppous, kun taas talvella iho temppuilee ja vaatii niin paljon enemmän huomiota.

Yksi ärsyttävin talvivaivoista on erityisesti säärien kuivuminen ja sisäänpäin kasvavat karvat. Kuivumiseen vaikuttaa toki pakkanen ja ihon vaatekerrosten alla hautuminen, mutta sisäänpäin kasvaviin karvoihin vaikuttaa todennäköisesti myös runsas sukkisten käyttö, sillä kesäisin ongelma on tiessään.

Vihaan sisäänpäin kasvavia karvoja. Todella vihaan. Niinpä kuorin sääriä usein, sillä heti kun se herpaantuu, palaa ongelma. En järin pidä kuorimisestakaan ja olen laiska, mutta säännöllisesti tehtynä se on silti pienempi paha ja selkeä keino pitää sääret sileinä ja karvojen kasvusuunta oikeana.

Muutama viikko sitten marssin säärieni kuivuuteen kiukustuneena Stockan kosmetiikkaosastolle ja haalin kuorinta-aineita kropalle, ensisijaisena kriteerinä luonnonkosmetiikka ja heti perässä tehokas kuorivuusaste. Käytän kyllä kuorintakinnasta suihkussa, mutta pahimpina pakkasviikkoina se ei vain ole ollut tarpeeksi.

Kuivaharjaus on myös oiva keino, mutta sääreni tarvitsevat myös ylläpitoa suihkussa. Ja kuorittu iho tarvitsee kosteutta, joten hyvät voiteet ovat ihan yhtä tärkeässä osassa kuin toimivat kuorijatkin. Lisäksi voide imeytyy paremmin kun sen laittaa suihkunjälkeiselle pyyhekuivalle iholle.

Keskitalven kuukausina vannon vartaloöljyn nimeen. Tänä talvena olen käyttänyt erityisen paljon Comfort Zone Tranquillityn aromaattista vartaloöljyä*, joka on ihan superkosteuttava ja ihanan tuoksuinen. Öljy on niin täyteläistä, että sitä tulee käytettyä vain iltaisin. Levitän ennen nukkumaanmenoa ja annan vaikuttaa yön yli, aamulla iho tuntuu superkosteutetulta ja pehmeältä.

Kevyempään kosteutustarpeeseen toimii Estelle&Thildin Body Butter*. E&T:n vartalonhoitotuotteet on ihania, mutta voiteita käytän yleensä enemmän kesäisin, jolloin kevyempi kosteutus riittää.

Kylpyhuoneeni uudet tulokkaat ovat OrganicShopin vartalokuorinnat. Ystävä kehaisi niitä jo aikaa sitten, joten nyt kun tarvitsin kunnon kuorijoita, päätin kokeilla. Näin muutaman viikon käytön jälkeen voin lämpimästi suositella. Hinta-laatusuhde on todella huippu ja valikoima kivan laaja. Ostin kaksi, vähän hoitavamman Body Dessert Reviving Body Scrubin sekä Provence Lemongrass Body Scrubin. Molemmat ovat kivat, mutta jälkimmäinen on lempparini! Siinä kuorivuusaste on huippu, koostumus kiva ja toimii säärien iholle loistavasti. Body Dessert taas on herkemmille ihoalueille mainio.

*Saatu blogin kautta.