Tähän viikkoon on mahtunut paljon töitä ja käytännön asioiden hoitamista, mutta onneksi seuraavat kaksi päivää ovat melko vähätöisiä. Aion yrittää ottaa rauhassa jo ihan sen takia, että yleensä kiitettävä vastustuskykyni näyttää pitäneen vapaata ja tänä aamuna heräsin kaktus kurkussa.

Luulen sen johtuneen siitä, etten ole päässyt noudattamaan normiruokavaliotani tai liikkumaan nyt vähään aikaan. Niinpä en ole saanut normaaleja tehoja vastustuskykyyn viher- ja marjajauheista. Toki osansa teki varmasti myös työmatkailu puolikuntoisena. Mutta hei, leikkaukseen reilu viikko! Todella hyvä, että asia etenee näin nopeasti, mutta samalla alkoi myös jännittää tuhottomasti. Leikkaus on kuitenkin aina leikkaus. Silti hyvä, ettei tarvitse odotella ja kun on näin ajoissa, kesääkin vielä jää runsaasti operaation jälkeen jäljelle!

Nyt siis ruokavalioni on ollut harmillisen rajallinen ja olen joutunut karsimaan siitä monta ihan tavallista, mutta mahdollisesti ärsyttävää raaka-ainetta. Olen siis yrittänyt löytää smoothiekomboja, joilla täydentää muuten vaatimattomaksi jäänyttä arkiruokaa.

Käytännössä olen pelannut varmanpäälle ja koonnut smoothietkin simppeleistä ainesosista, mutta täydentänyt niitä proteiinijauheilla. Hyvä esimerkki sellaisista on vaikkapa tämä minttuinen smoothie vegeproteiinilla. Jos vegeproteiinijauheiden maku tuppaa harmittamaan, niin tässä se ei kyllä yhtään puske huonolla tavalla läpi vaan minttu sekä puolukat vievät makupaletissa voiton! Jos on yhtään tottunut käyttämään vegeproteiineja, niin todennäköisesti muutenkin tuo CocoVin Super Vegeproteiini miellyttää, siinä kun on kiva freesi maku. Uutena se sai rinnalleen kookos-kaakaomaun, joka on tuntunut nousseen usean vähemmän vegeprodeihin tottuneen suosikiksi, mutta edelleen, koska en voi sietää kookosta, jäi sen käyttö itsellä yhteen testikertaan. Onneksi tämä vihreä versio maistuu.

Runsas annos kuvien smoothieta syntyy seuraavalla reseptillä:

  1. Sekoita kaikki yhteen tehosekoittimella ja nauti!

Jos huomenna aamulla olen yhtään paremmassa hapessa, kokeilen tehdä jotain Tukholman vierailulla mukaan napatusta herkullisen pinkistä pitayajauheesta. Ehkäpä hedelmäisen smoothiekulhon chiavanukkaalla tai jotain muuta hauskaa.

Rakastan hyviä aamiaisia, mutta pelkästään itselle ei aina jaksa väkertää. Niinpä mies saa tuta aamupalainnostukseni kun koristelen ja katan mitä milloinkin viikonloppuaamun pöytään. Yleensä niin paljon, ettei loppupäivänä juuri enää tarvitse ajatella syömistä.

Eilen Tukholmassa oli mieletön helle ja kaupunki tuntui keskellä arkipäivääkin sykkivän ihanaa kesäfiilistä ja elämää. Melkein tuntui kuin olisi ollut kauempanakin kuin oli, ilmakin muka tuntui ihan erilaiselle. On hyvä, että selätin pitkän päivän, mutta se on kostautunut tänään. Myönnän, ettei tainnut olla kovin järkevää lähteä reissuun puolikuntoisena ja tänä aamuna olo olikin sitten sen mukainen. Pohdin mielessäni, että aika moni järkevämpi olisi varmasti jo ottanut hetken sairaslomaa, mutta itse olen vain sinnitellyt. Siinä olisi kehittymisen paikka.

On ihan hassua, kuinka korkea kynnys on ottaa edes päivä tai pari sairaslomaa, kun on ihan oikea syykin. Ei kyse ole mitenkään siitä, että ajattelisin itseni täysin korvaamattomaksi, pikemminkin vain ajatuksesta tulee oudosti syyllinen olo, ihan kuin se tekisi itsestä jotenkin huonomman työntekijän. Mieli kääntyy ajattelemaan, että kyllähän tässä nyt vielä kestää ja eihän tämä olo nyt niin kamala ole, kipua vain eikä edes mistään tarttuvastakaan kyse. Tiedän siis, ettei tuo lopulta ole kovin järkevästi ajateltu, mutta silti siinä on itselle mahdottoman iso henkinen kynnys. Sellaista mietin tänään, tai oikeastaan useampanakin viime päivänä.

Niin iloinen, että tämä korjaantuu ihan pian leikkauksella, vaikka tietty en itsessään leikkauksesta olekaan yhtään innoissani. Sen jälkeen sentään pääsee taas nauttimaan kesästä!

Kuvien asu on viime viikonlopulta kun sain nauttia hetken ihanasta lämmöstä ystävän seurassa Hernesaaren rannassa. Se hetki teki hyvää. Toivottavasti tulevaankin viikonloppuun mahtuu pala kesää!

Toppi: Lindex, saatu blogin kautta / Kietaisuhame: Lindex / Laukku: Massimo Dutti / Sandaalit: Texto
Kuvat: Saara

Ajattelin, etten jaksaisi tänään enää avata blogia, mutta koska huomenna olen koko päivän Tukholmassa työmatkalla, venähtäisi aika taas seuraavaan sopivaan loveen. Tukholma ei välttämättä ole paras idea huomioiden, että olen ollut viikonlopun melko kipeänä ja tänään viettänyt illan päivystyksessä, mutta jonkinlainen ylitunnollisuus puskee pintaan ja päätin vain kasata itseni ja hoitaa jo aikaa sitten sovitut työasiat. Kai sitä nyt yhden päivän jaksaa miten vain. Lisäksi nyt on paremmat kipulääkkeet.

Ei sinällään mitään vakavaa, vain kivuliasta. Vanha perinnöllinen vaiva on alkanut oireilemaan eikä tule paranemaan muuta kuin leikkauksella, joten sen kiireellisyyttä tänään päivystyksessä selvitettiin. Kiire, muttei hätä. Niinpä olen ollut aika uuvuksissa, mutta eiköhän tämä nyt tästä! Onneksi on ollut ihania läheisiä, jotka ovat piristäneet, huomioineet ja auttaneet. Näyttää myös siltä, ettei kesäkään ole ihan vielä loppumassa, joten luotto on vahvistunut siihen, että ehdin nauttia aurinkoisista keleistäkin vielä.

Kesään liittyen, korikassi onkin vanhoja kesäasustelemppareita, mutta tämä paitamekko uusia. Etsin jo viime kesänä kaunista paitamekkoa, mutten löytänyt sellaista. Tässä ihastuin vyötärön nauhaan, jonka voi sitoa eteen tai taakse. Se tuo heti ihan eri tavoin muotoa pitkään puseromaiseen mekkoon. Tai tunikahan tuo taitaa olla, syvien halkioiden myötä kun vaatii hameen tai housut alleen. Tykkään joka tapauksessa! Tässä asussa olenkin ollut niin töissä kuin vapaalla, vähän eri tavoin asustamalla taipuu moneen. Ja sininen sävy on ihana, niin raikas.

Paitamekko: Ellos / Farkkuhame: Monki / Korikassi: Anne’s Past&Present / Sandaalit: Swedish Hasbeens