Hilpeitä kynsilakkoja

Perjantaita puput! Olen viettänyt aamun syvissä vesissä, kirjoitin nimittäin ehkä blogihistoriani pisimmän postauksen, mutten vielä tiedä julkaisenko sitä. Tuttu tarina, olen kirjoittanut blogini aikana monta henkilökohtaisempaa postausta, mutta nukuttuani yön yli todennut, että antaa olla ja nakannut luonnoksen roskikseen. Ongelmana on ehkä ristiriita (tai sitten vaan se, että mietin liikaa!), että tässä nyt puhun kynsilakoista ja uusista hankinnoista mutta hups, tähän väliin laitankin tämän tekstin mistä lie omista traumoista. Että ketä se palvelee? Ne jotka kaipaavat syväluotaavia postauksia eivät ehkä lue tällaista pintablogia ja ne, jotka nauttivat just niistä arjen kauniista palasista saavat päiväkahvinsa väärään kurkkuun kun yhtäkkiä revittelenkin sieluni syviä tuntoja.

Samalla ajattelen, että itse tykkään säröistä, tykkään ravistella ja muistuttaa, että asiat ovat moniulotteisia, että pintojen alla on paljon asioita ja harva asia on sitä miltä näyttää. Enkä koe, että pelkäisin sanoa ääneen, mutta toisaalta en välttämättä koe siihen erityistä tarvettakaan, en oikein koskaan ole ollut sellainen joka huutelee joka kulmalla omia asioitaan. Toisaalta taas haluaisin kannustaa ihmisiä armollisuuteen ja nostaa arkojakin aiheita pohdittavaksi, toisaalta taas harmittaa tahalliset väärinlukijat. Sitten taas vaikka pidänkin ihmisissä säröistä, viihdyn itse kaikkein parhaiten kepeiden blogien parissa, joten miksi sitten tehdä omasta hirveän raskassoutuista? Siksi kai useimmiten annan olla, ajattelen, että meneepä monimutkaiseksi, että kynsilakat ovat hirvittävän yksiselitteisiä, ne vaan ovat, nättejä ja kimmeltäviä. Helppoja ja hilpeitä, kuten vaikka nämä kaksi.

Joskus kun kynnen kärjet kuluvat ja kaipaan pikafreesausta, töpsyttelen kärkiin hilelakkaa peittämään kuluman. Eilen laitoin Chanel Frenzyn päälle Lumenen uutta Roosa nauha -hilelakkaa, joka on muuten mielettömän hileistä ja ihanan täyteläistä! Kerrankin yksi paksu kerros riittää! Mutta niin, menen tästä nyt keittämään itselleni lisää kahvia ja mietin mitä oikein tehdä näiden hetkellisissä mielenhäiriöissä kirjoiteltujen kilometripostausten kanssa. Nauttikaahan päivästä vaikka on harmaata, onhan se kuitenkin perjantai!

Ai juu, Lumenen lakka saatu blogin kautta!

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.