Pinkki mekko ja bombertakki

Kävin tänään ensimmäisessä keittiöfirmatapaamisessa ja vitsit, miten hyvältä se tuntui. Siinä ikään kuin konkretisoitui monta asiaa, päällimmäisenä se, että pääsen ensimmäistä kertaa elämässäni suunnittelemaan ihan omaa asuntoa sekä myös se, että koko kevään kestänyt prosessi etenee ja muutto lähenee. Toki vielä ei pidä innostua ihan liiaksi, onhan lunastusoikeusaika vielä läpikäymättä. Riskit siihen ovat toki pienet, mutta silti olemassa. Pankin laina-asioita hoitanut totesi tänään puhelimessa kahden vuoden aikana törmänneensä yhteen lausekkeen käyttötapaukseen ja kiinteistöalan ihmisiltä kysellessä se on niin ikään näyttäytynyt varsin harvinaisena. Olenkin todennut, että tärkeintä on, että pidän sen mielessä enkä sitoudu mihinkään ennen ajan umpeutumista, mutta en voi passivoituakaan lausekkeen takia. Jos se tapahtuu, se tapahtuu, todella huono tuuri, mutta nyt haluan käyttää odotteluajan hyväksi ja suunnitella asioita valmiiksi remonttiviikoille. Tästä on sentään jotain hyötyä toisin kuin odottamisesta.

Kirjoittelen keittiön valintaprosessista tuonnempana kunhan olen saanut enemmän vertailukohtaa ja nähnyt ihan konkreettiset tarjoukset. Tuleva keittiöni on kooltaan niin kompakti, että uskalsin lähteä liikkeelle ajatuksella, että valitsen itselle mieleistä ja katson sitten, millaisiksi eri firmojen hintalaput muodostuvat ja onko mahdollisesti loppukoosteessa jotain sellaista palasta, jonka voin tai haluan korvata jollain toisella ja sitä kautta säästää. Lisäksi keittiön suhteen ajatukseni ovat olleet suhteellisen selkeät, toisin kuin kylppärin, joten sen kanssa on helpoin edetä. Märkätilat voi hoitaa sitten kun visio kirkastuu ja hahmottuu myös, millaisen summan kriittisimmät työt imaisevat. Eli toisin sanoen tässä kohtaa voi todeta, että olen paljon viisaampi kun asbestikartoitus on tehty.

Tämä asu on ajalta ennen kesäsäitä, kuten tummista väreistä ja paksuista sukkiksista näkyy. Itse asiassa tasan kuukauden takaa. Meneepä aika nopeasti!