Tässä samaan aikaan kun tuskailen loman loppumista ja pitkän töiden täytteisen syksyn kauden alkamista, niin yritän vielä hetken verran keskittyä muihin juttuihin, sellaisiin pieniin kivoihin, kuten vaikkapa hiusten kasvuun. Havahduin aiemmin tällä viikolla erästä lomapäivän kuvaa katsoeassani siihen, että ovatpa hiukseni ottaneet kasvupyrähdyksen tässä kesän aikana, juuri kuten toivoinkin. Huomion innoittamana oli aivan pakko kaivaa arkistoista kuva maaliskuun puolivälistä, eli vajaan viiden kuukauden takaa, ja ottaa rinnalle tänään napattu tuore kuva.
Ei tarvitse olla optimisti nähdäkseen, että kasvanuthan se on! Syytä hymyyn kerrakseen! Mitta on ylittänyt jo sen kriittisen kipurajani, ja elo hiusten kanssa alkaa olemaan jo huomattavasti harmonisempaa. Kaukanahan se on vielä tavoitteesta, mutta tämän mitan kanssa osaan jo jotenkuten olla, ja mikäs olisikaan parempi motivaattori kärsivällisyyden ja hoivaamisen jaksamisen suhteen kuin kasvun havaitseminen!
Mitta on jo sellainen, että sen voi ihan vain antaa olla – paplareihin en ole kajonnut sitten kesäkuun eikä hirveää hinkua ole enää jatkuvasti sukia niitä kiinni. Myös paksuus palailee hiljalleen, mikä tuntuu selvästi nyt kun lyhyimmät hiukset takana ovat tavoittaneet niskan.
Pientä takapakkia kuitenkin tulee nyt kun alkavalla viikolla suuntaan kampaajalle. Aion antaa aavistuksen tasoittaa latvaa, sillä nythän sitä ei ole leikattu lainkaan sitten maaliskuun, ainoastaan tyvi on piilotettu. Enköhän kuitenkin sentin menetyksen kestä, sillä sitten se saa taas kasvaa, ja mielenkiinnolla seuraan, näkyykö seuraavat puoli vuotta pituudessa yhtä selkeästi kuin mennyt. :)
22 comments
Emilia
Hyvin näkyy hiustesi kasvu kyllä! :) Mulla on hiusten kanssa sellainen ikävä ”kierre”. Aina kun totean että nyt hiukset ovat mukavan pituiset, niin on jo aika käydä kampaajalla nipistämässä se muutama sentti pois ja sitten saa taas odottaa kasvua. Ja vaikka otettaisiinkin vain se muutama sentti, niin tuntuu aina siltä että hiukset ovat jonkin aikaa shokissa, ennen kuin taas asettuvat mukavaan muotoon. Ja sitten taas kampaaja kutsuu. ;) Kun on saanut luonnonkiharat hiukset vasten tahtoaan, niin tulee aika paljon käytettyä suoristusrautaa, joten latvat kaipaavat myös saksia aika usein. Mutta kai se pituus mullakin pikkuhiljaa venyy.
m
Kiharoissa on se ongelma että niitten pitää olla jo tosi pitkät että edes näyttävät pitkiltä, koska se pituus menee siihen kiharan muotoon. Mutta ainakin mulla, mitä pitemmät hiukset sen suoremmat ne ovat kun alkavat painaa enemmän pitempinä. Lyhyempinä ne olivat korkkiruuvit mutta nyt enemmänkin lainehtivat. En siis suosittelisi leikkelemään ehdoin tahdoin, vaan hiukan kasvattamaan kärsivällisyyttä hiusten mukana ja antamaan niitten olla rauhassa pahimmilta rasituksilta, kuten usein toistuvilta lämpökäsittelyiltä =)
Korundi
Olen usein miettinyt, kuinka paljon enemmän kärsivällisyyttä kiharan kasvattaminen vaatii – voin vain kuvitella :) Olen itsekin huomannut, että lämpökäsittelyt ova iso rasite, joten vaikka kuinka tekisi mieli, niin on vain parempi pysytellä erossa toistuvilta suoristus/kiharrus käsittelyiltä. Itse olen vämän vuoden aikana käyttänyt rautaa vain pariin otteeseen, alussa oli hankalampaa totutella laittamaan hiukset ilman kun oli tottunut nappaamaan raudan viimeistelyyn, mutta kaikkeen ilmeisesti tottuu ja nyt en juuri enää edes osaa kaivata raudan jättämää sileyttä :)
Korundi
Eikö! :) Heh, tiedän hyvin tuon kierteen, vaikkei kiharista hiuksista olekaan kyse, mutta tuo hetki muotoonsa asettumisessa leikkauksen jälkeen on aina sama. Ennen leikkasin vielä säännöllisemmin hiuksia, mutta samaan aikaan halusin pituutta lisää, ja eihän se tietenkään toiminut, mutta nyt heti kun jätin säännöllisen tasoittamisen, pituuskasvukin alkaa kunnolla näkymään :)
Anonyymi
Tuntuu että monelle naiselle, varsinkin nuorelle, pitkät hiukset ovat jonkinlainen pakkomielle. Minusta sinulle Kirundi sopii paremmin nuo juuri olkapäille ulottuvat hiukset kuin nuo pitemmät, joita yrität väkisin kasvattaa. Näyttävät paljon pöyheämmmiltäkin kuin nuo pitemmät. Makuasia, josta ei voi, eikä kannata kiistellä.
Toinen juttu on tuo nykytrendi että kaikkien pitää suoristaa hiuksiaan, vaikka sitten omaisi luonnonkiharat hiuksetkin. Miksi ihminen ei ole ikinä onnellinen siitä mitä luonto on antanut vaan aina pitää haluta jotain muuta mitä omaa? Minusta luonnonkiharat hiukset ovat tosikauniit. Minusta on tylsää että kaikki ovat nykyään vähän kuin samasta muotista, ihan kuin olisi vain yksi hyväksytty tapa olla. Persoonallisuutta kehiin!
Korundi
Itse en ole kiinnittänyt huomiota vastaavaan pakkomielteeseen, mutta voi olla, että eri piireissä ja eri ympäristöissä asiat korostuvat eri sanoin, joten en voi myöskään sanoa, ettei niin olisi vaikken ole vastaavaa huomannut :) Kiva kuulla, että lyhyetkin sopii, mutta kuten sanoit, makuasia ja pääasia, että kukin löytää sen, miten itselleen on hyvä!
Itselle lyhyt malli ei tuntunut omalta, vaikka ymmärrän hyvin, että joidenkin makuun se voi hyvin olla parempi (kaikelle löytyy aina kannattajansa, ja ihanaa, että makuja on monia), ja ei kai kasvattaminen, joka tapahtuu luonnostaan ole väkisin kasvattamista?
Kuten joku joskus aiemmin sanoikin, olisi varmaan ihan eri, jos aikoinaan olisi leikannut lyhyiksi omasta valinnasta, mutta kun siihen johti pakkorako ja aina on ollut pitkät hiukset, on yllättävään muutokseen vaikeampi sopeutua. Toisaalta, nyt on tullut kokeiltua lyhyempääkin ja tietää miltä se tuntuu – onneksi kyseessä on uusiutuva luonnonvara.
Monenlaiset hiukset voivat olla kauniit, ja niinhän se monessa asiassa tuppaa menemään, ruoho tuntuu vihreämmältä aidan toisella puolella ja siksi onkin aina ihan hyvä pysähtyä miettimään, mikä aidan toisessa puolessa oikeasti houkuttaa. Toinen puoli taas voi olla se, että ulkopuolinen ei tiedä asioita taustalla, mitäpä minä esimerkiksi tiedän kiharista hiuksista, muuta kuin miltä ne näyttävät :)
Omaan lyhyempään malliini osaan sanoa sen, että minusta ei olisi ikinä ylläpitämään sitä. Se vaati älyttömästi vaivaa näyttääkseen hyvältä, mutta kyllä, laitettuna näyttää hyvältä! Pitkiä hiuksia kaipaan myös helppouden myötä, nyt voin vain suihkun jälkeen antaa kuivua/kuivata ja se on siinä. Hiusten kanssa olen aina ollut peukalo keskellä kämmentä, eikä aihe ole pahemmin edes kiinnostanut, joten siksi hakeudun malleihin, jotka tuntuvat luontevilta ja näyttävät kivalta ilman vaivaa. ;)
m
Hehhehhee en voinut olla nauramatta kun luin tuon anonyymin kommentin… Yrittää kasvattaa hiuksia väkisin – kuinka älyvapaita kommentteja ihmiset kehtaavat jättääkään. Hiusten pakolla lyhyenä pitäminenhän se väkisin tehtävää on, koska se vaatii erikseen sitä että hiuksia lyhennetään välillä. Hiukset kasvavat kyllä ihan vapaasti ja itsestään (jollei sairasta esimerkiksi jotain mikä estää hiustenkasvua eikä niitä silloin kauheasti pakottamallakaan saa kasvamaan…)
Fiona
Olen samaa mieltä että harvat osaavat arvostaa luonnonkiharoitaan. Olen itse oppinut tykkäämään omistani viime vuosien aikana ja toivoisin samaa muillekkin!
Kirjoitan luonnonkiharoille omistettua blogia, jossa kerron niiden hoitoo liittyviä asioita: fionacurls.blogspot.fi
Anna-Maria
Kiitos blogivinkistä, täytyykin käydä kurkkaamassa!! :)
Armiida
Huomasin myös omista hiuksistani, että kesän aikana ovat kasvaneet hurjasti, auringon vaikutusta?
Niinhän se on, että jos haluaa kasvattaa, ei kovin usein kannata hiuksia tasoitella.:) (itsellä viimeksi helmikuussa)
Korundi
Tuntuu kanssa, että omat hiukset ottavat kasvupyrähdyksen aina kesäaikaan, pimeimpinä talvikausina taas kasvu tuntuu kangertelevan ja olevan melkein kuin pysähdyksissä! Auringon piikkiin kanssa laitan, sillä olen huomannut positiivista vaikutusta myös pidemmillä lämpölomilla talven keskellä – yksi hyvä syy lisää suunnata aurinkoon pakkasta pakoon ;)
Anonyymi
M, aika töykeitä kommentteja kehtaat kyllä itse jättää kutsumalla toisia älyvapaaksi mutta sinulla taitaa olla eri säännöt itsellesi kuin muille.
Väkisin kasvattaminen oli ehkä väärä termi, tarkoitin sitä että ei yhdestä hiusten pituudesta kannata ottaa stressiä kun lyhyemmätkin hyvin Korundille sopivat. End of story.
m
Jos vaivaudut katsomaan tarkemmin kutsuin älyvapaaksi kommenttia, en kommentoijaa. Turha loukkaantua tuntemattomien sanoista jotka on ymmärtänyt väärin ;)
Se että sinusta lyhemmät hiukset ovat paremmat ei tarkoita sitä että toinen joka haluaa pitemmät hiukset ei saisi iloita niiden kasvamisesta. Ihmisillä on eri prioriteetit joten on paha mennä latelemaan toisille sääntöjä siitä mitä saa pitää tärkeänä ja mitä ei.
Anonyymi
No nyt jo kyseenalaistat ymmärryskykyäniäkin, hauskaa. Jos luet kommentit tarkkaan, huomaat kyllä kenen kommentti on älyvapaa ja kenen ei.
Sanoinhan että makuasioista ei voi kiistellä eli en näe sitä sääntöjen latelemiseksi. Suomalaisten mielestä vain usein jo se että on eriävä mielipide katsotaan sääntöjen latelemiseksi. Lol.
m
No katsotaanpa sitten tarkemmin. Tuon naurettavan ”väkisin kasvattamisen” lisäksi tuomitsit itsesi kanssa eri linjoilla olevat henkilöt pakkomielteisiksi ja persoonattomiksi, ja puhuttelit blogin pitäjää väärällä nimellä.
Itse huomautin vähintäänkin toimimattomasta retoriikastasi, perustelujen kera.
Tuomitsit minut kaksinaismoralistiksi – täysin perusteettomasti (hyökkäys on paras puolustus, se koira älähtää johon kalikka kalahtaa jne?)
Vastasin neutraalisti.
Jatkoit hyökkäystä ja yritit kääntää asian päälaelleen väittäen minun tarkoituksellisesti loukanneen sinua ja tehdä minun kommentistani naurettavan.
”Lol”.
Nimetön
Aikamoista keskustelua. No Korundin hiukset on kuitenkin hyvät kummin vain!
Marika
Hyvältä näyttää! :) Omatkin on taas kasvaneet ja kohta uskallan ehkä leikatakin niitä hieman ilman, että joudun taas itkemään seuraavat pari kuukautta. :)
Korundi
Kiva kuulla! Heh, pienikin pätkäisy tuntuu itsestä herkästi isolta, vaikka kukaan toinen ei huomaisi mitään! :) Itsekin jo ”jännään” huomista tasausta, vaikka luotankin siihen, ettei vakkarikampaaja saksi pituuteen ikäviä yllätyksiä ;)
Sari
Minulle oli tuo hiusten katkaisu huonokuntoisuuden takia kova paikka ja kasvatus on vaatinut kärsivällisyyttä. Tämä kesä on tuonut minulle valonpilkahdusta, tukka on kasvanut olkapääpituuteen ja kunto on hyvä vihdoin =) ihana apu on tullut arganöljystä, siitä en luovu enää ikinä, luin vinkkisi täältä blogistasi, kiitos siitä! Sinulla on kauniit hiukset, ja onneksi ne kasvavat hiljalleen, itselläni tuo kärsivällisyys ei ole hyveenä =D
Korundi
Voi, tiedän tunteen!! Ja mahtava kuulla, että edistystä on tapahtunut myös sinun tukassasi – itsellä jotenkin kummasti (auringon aikaansaannostako?) hiukset tuntuvat ottavan kasvupyrähdyksen aina kesäisin, mutta harmillisesti sitten vauht hiipuu talvea kohti. Noh, onneksi on päästy mitassa jo tähän :)
Oi, mahtava kuulla, että arganiaöljystä on ollut iloa! Se on minullakin edelleen vakkarikäytössä, ja samoin kuin sinä, olen laajentanut sen käyttöä iholta hiuksiin ja toimii siinä kyllä loistavasti! :)
Tsemppiä kasvatusprojektiin ja ihanaa viikonlopun jatkoa!!