Todellisuus

Vielä tammikuussa maalailin mielessäni kaunista arkikuvaa. Siinä herään levänneenä, juon aamukahvin ja nautin päivänvalosta. Avaan läppärin keittiönpöydän ääressä ja nautin mahdollisuudesta keskittyä blogiin ajan kanssa, iloiten virtuaalisesta seurastanne. Mutta mitä vielä. Aamuisin nukuttaa niin pirusti, etten voi ymmärtää. Yhdeksän tuntia yöunia kuulostaa minimiltä. Nykyään laitan herätyskellon soimaan vartin yli yhdeksän, etten koko päivää nuokkuisi. Revin … Lue lisää

Lauantaikooma

En edes yritä kirjoittaa pitkästi, sillä ajatustoimintani tuntuu pysähtyneen ja väsymys on ottanut vallan. Tajusin vasta, kuinka henkisesti rankka kulunut viikko oli – vaikka töitä ei enää ollut paljon, niin kuitenkin odotusta, haikeutta ja kohtaamisia sitäkin enemmän. Kai ne vetivät loppuu ja imivät voimat, ainakaan muuta syytä tälle yliajetulle ololle en keksi, aivan kuin keho … Lue lisää

Eniten odotan

Olen viimeisten vuosien aikana huomannut kaipaavani kahta pinnallisen pientä asiaa aivan erityisen kovasti, ehkä siksi, että ne aiemmin kuuluivat arkeeni ja kuluneina vuosina päivätöiden takia eivät vain ole mitenkään olleet mahdollisia. Toinen kaipaukseni kohde on niinkin yksinkertainen kuin kaupunki arkipäivänä, silloin kun on aivan omanlaisensa rauhallinen tunnelma, sellainen, jota ei koskaan onnistu viikonloppuna tavoittamaan. Niinpä … Lue lisää