Praha kahdessa päivässä

Praha on niitä Euroopan kaupunkilomakohteita, jonne on aina kiva palata. Se toimi kahdella ensimmäisellä reissukerralla ja hurmasi myös tällä kertaa. Tosin havahduin vasta matkan jälkeen siihen, että vaikka kaupunkia tuli kahlattua ristiin rastiin, monet perinteiset nähtävyydet jäivät tällä kertaa välistä, kuten vaikka vanhankaupungin suosituimmat korttelit ja juutalainen hautausmaa – joskin jälkimmäiseen yritimme, mutta unohdimme sen olevan kiinni juuri lauantaisin.

Onneksi olen molemmat jo vuosia sitten nähnyt, joten niillä sinällään merkitystä. Se millä nyt oli merkitystä, oli kaupungin tarkasteleminen vähän eri näkökulmista ja ennen kaikkea olosta nauttiminen kiireettä.

The Museum of Communism

Ihan ensimmäinen asia Prahassa, jos ei lasketa saapumisen jälkeistä päivälepoa hotellin lempeissä lakanoissa, oli vierailu vain lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevassa kommunismin museossa. Museo oli toki jo teemaltaan kiinnostava, mutta myös erinomaisesti rakennettu. Vaikka se kätkikin sisäänsä paljon asiaa, oli kokonaisuus toteutettu helposti seurattavasti ja visuaalisesti kiinnostavasti. Sisäänpääsy oli melko hintava, mutta museo tarjosi rahoille vastineen. Myös museorakennus on kiinnostava, eikä pientä museokauppaa (jonka yhteydessä toimii myös kahvila) kannata ohittaa.

Jan Palach

Kommunismin museosta luonteva jatke oli Jan Palach, polttoitsemurhan tehnyt opiskelija ja toisinajattelija, joka teollaan protestoi Neuvostoliiton suorittamaa Tšekkoslovakian miehitystä. Iltapäiväivän hiljalleen hämärtyvässä tihkusateisessa maisemassa tavoitimme Wenceslasin aukion, jonka läpi muistan lähes 15 vuotta sitten kiiruhtaneeni balettiin. Pitkän ylöspäin nousevan puiston päästä löytyy Jan Palachin kukitettu muistomerkki. Alueelta löytyy myös runsaasti kauppoja, läheltä trendikkäämpiä ja sivukaduilta vintageliikkeitä sekä jokunen levykauppa.

Paikallisoluet

Mitä olisi matka Prahaan ilman tsekkiläisiä oluita? Illan hämärryttyä ja pitkästä kävelykierroksesta kohmeessa bongailimme pilsner- sekä pivo-kylttejä. Monta vaihtoehtoa ohitettua silmiin osui tunnelmallinen pieneltä näyttänyt olutravintola, joka jatkuikin ylös usein kerroksin kapeiden portaiden yhdistämänä. Paikallisen oluen ollessa edullista, pieni oluttasting oli helppo toteuttaa omatoimisesi. Samalla sai nauttia tsekkiläisen olutravintolan mutkattomasta tunnelmasta ennen ilalliselle suuntaamista.

Prahan linna

Kuuluisaa Kaarlensiltaa on vaikea välttää keskustan tuntumassa liikkuessa. Ja kyllähän se melkein kuuluu Prahan matkaan, kävellä sillan yli ja jos vain mahdollista, kivuta aina Prahan linnalle asti.

Kuulaana talvipäivänä maisemat avautuivat rauhallisen raukeina, eikä kanssaturisteja ollut liiaksi liikenteessä. Puolivälissä matkaa linnalle nipisteleville sormenpäille ja makuhermoille lämmikettä tarjosi pienestä kojusta mukaan napatut lämpimät viinit. Punaviiniä hörppiessä oli suloista jatkaa rauhallista nousua linnaa kohti, ottaen vastaan huikean kaupunkinäkymän, joka huipulta avautuu. Siinä puolenpäivän auringon kirkkaudessa hetki tuntui täydeltä, alhaalla avautuva kaunis Praha, viinin kaiku hehkui kehossa ja lähellä oli juuri oikeaa seuraa.

The Museum of Public Transport

Prahan linnalta matka jatkui kohti julkisen liikenteen museota, joka sijaitsee ikään kuin linnan takana, kortteleissa, joissa kaupunkimaisema yhtäkkiä katoaa ja muuttuu väljäksi omakotiasutukseksi. Liikennevälinemuseo oli oikeastaan pääetappi, linnan alue vain läpikulku, mutta lopulta kävi toisin. Linna tarjosi yllättäneen kliimaksin ja liikennevälinemuseo oli kiinni. Kiersimme laajaa museorakennusta ja livahdimme aidanraosta sisäpihalle kurkkimaan rakennuksen vieressä seisovia ratikoita, ennen kuin paljastuimme ja tulimme viitotuksi poistumaan. Vaikka museo jäi näkemättä sisältä, oli kävely museolle ja alas linnakukkulan takana sijaitsevalle metroasemalle hauska – puhumattakaan ilosta nähdä Prahaa suosituimpien alueiden ulkopuolelta.

HC Slavia Praha

Kiinnostavia elämyksiä matkoilla on löytää paikallista henkeä välittäviä paikkoja, oli sitten kyse asuinalueista, ravintoloista tai muista aktiviteeteista. Tällä reissulla sukelluksen paikalliseen tunnelmaan tarjosi Prahasta kotoisin olevan tšekkiläinen jääkiekkojoukkue HC Slavian ottelu Zimní stadion Edenissä. Kompaktin kokoisella ja sopivan vaatimattomalla areenalla tunnelma oli katossa ja katsojamäärä runsas. Paikallista paikallisille. Areenan fiiliksessä tuntui kuin olisi kuulunut joukkoon. Stadionille pääsi käteävästi keskustasta metron ja ratikan yhdistelmällä, ja samalla näki kivasti Prahaa myös keskustan katujen ulkopuolelta. Ehdottomasti yksi Prahan vierailun kiinnostavimmista kokemuksista!

Hotellissa loikoilua ja hyvää ruokaa

Loman tarpeessa oli tietenkin tärkeää ottaa rennosti. Sen myötä päädyimme laadukkaaseen hotelliin, jossa on mukava vain olla. Näin tammikuussa sesonkin ulkopuolella hotellien hinnat olivat varsin kohtuullisia ja hyviä vaihtoehtoja löytyi varsin huokein hinnoin. Pitkän vertailun jälkeen varasin huoneen Hotel UNIC Praguesta, joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi.

Hotellin alue on viehättävää ja kätkee sisäänsä useita ravintoloita, kuten vaikka mielettömän hyvän intialaisen K the Two Brothers Indian Restaurantin ja ihan hotellia vastapäätä löytyvän nuorekkaan Gulden Draak -olutbaarin. Lisäksi hotellilta on lyhyt kävelymatka kaupungin sydämeen ja metropysäkkikin sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä. Hotel UNIC tarjosi kaivattua pientä luksusta arjen keskelle. Pehmeässä sängyssä oli ihana löhöillä ja juoda lähikaupasta mukaan napattua punaviiniä, lisäksi hotellin aamiainen oli huikea – lukuisia herkullisia vaihtoehtoja ja paljon syötävää myös kasvissyöjille!

Kaikki Praha-postaukset täällä!

2 Comments

  1. Tämä on mielenkiintoista, miten eri tavalla ihmiset kokevat Prahan. Itse olin siellä vajaa kolme vuotta sitten ensimmäisen ja viimeisen kerran. Missään ei ole ollut niin töykeitä ihmisiä ja koin kaupunginkin likaiseksi ja aika rumaksi. Osa ystävistäni rakastaa paikkaa ja osa on samaa mieltä kanssani epäystävällisyydestä.

    • Onpas mielenkiintoista! Tämä onkin mulle ihan eka kerta kun kuulen siitä, että jollekin on jäänyt töykeä fiilis! Visuaalisuuden taas ymmärrän hyvin siinä, että ihmisillä on niin erilaiset estetiikan(kin) kokemukset ja itsehän olen fiiliksissä myös karusta kauneudesta ja tietystä neuvostohenkisyydestä, ja Prahan kaupunkikuvassa itseä viehättää suuresti sen tietty tummuus ja jylhyys. Toki itsellä vaikuttaa myös se, että kaikki Prahaan suunnanneet matkat ovat olleet erityisiä ja kahdella niistä on ollut mukana paikallinen, joka on näyttänyt kaupunkia myös ihan eri kulmista.

      Mutta todellakin, näinhän se on ihan kaikessa ravinnosta kohteisiin ja ihmisistä pukeutumiseen (ja kaikkeen muuhun subjektiiviseen), että aina löytyy eri tavoin kokevia ja näkeviä – ja se on ehdottomasti hyvä juttu! :)

Leave Your Reply