Merkkipäivät ovat usein tarjonneet hyvän syyn reissuille, mutta näinä aikoina tulee tähyiltyä lähemmäksi. Mies täyttää tulevalla viikolla 40, joten viikonloppu ennen ja jälkeen kuluvat jonkinlaisten juhlallisuuksien puitteissa. Nyt kaksin ja ensi viikolla miehen perheen parissa.

Koska pieni irtiotto kotikuvioista tekee aina hyvää ja synttärit nyt jos mikä on erinomainen syy siihen, varasin meille yön vastikään avatusta The Folks Hotel Konepajasta. Vaikka hotelli on uusi, miljöö huokuu historiaa. The Folks sijoittuu VR:n vanhoihin konepajoihin ja koostuu yhteensä kolmesta rakennuksesta. Rakastan uuden ja vanhan yhdistelmää, sekä ylipäätään persoonallisia kokonaisuuksia, joten hotellia miettiessä varaus uuteen hotelliin oli itsestään selvä.

Lisämausteen toi sekin, että olen aikoinaan asunut joitain vuosia Vallilassa ja siten poikennut lukuisia kertoja edesmenneellä Vallilan kirpparilla. Muutenkin on ollut mielenkiintoista seurata sivusta alueen kehitystä. Nyt ilta-aikaan Loi loi Roof Top-ravintolalle kävellessä tuntui hetken kuin olisi ollut ulkomailla, niin uudistuneelta alue näytti, ja sekös vasta oli kiva fiilis tavoittaa.

Alue henkii hieman Telliskiveä tavoitellessan urbaania tunnelmaa, mutta ollen kuitenkin vielä muutoksen kourissa ja täynnä rouheita yksityiskohtia. Telliskiven kaltaiset putiikit puuttuvat, mutta hotelli tuo alueelle elämää ja muutama kiinnostava ravintolakin alueelta jo löytyy.

Superior-luokan mukavuutta

Varasin superior-luokan huoneen, joka sattui sijaitsemaan samassa rakennuksessa vastaanoton kanssa, joka on muuten entinen ruokala. Sijainti oli siitä mainio, että myös aamiaisravintolanakin toimiva Ravintola Albina sijaitsi vain hissimatkan päässä. Vaihdoin huoneluokkaa viime hetkellä standardista superioriin, sillä halusin saada huoneen isoilla ikkunoilla ja siten ripauksella vanhaa tunnelmaa. Erinomaisesti äänieristetyt Aleksis Kiven katu kadulle aukeavat ikkunat olivatkin huoneen hurmaavin piirre. Muuten tyyli oli varsin moderni ja urbaani.

Harmittelin hieman sitä, että kattoja oli madallettu melko runsaasti ja myös häivytetty muu vanhan tunnelma. Tokikin kokonaisuus oli tyylikäs, mutta myös aavistuksen sieluton. Omaan makuun alueen persoonallisilla piirteillä ja historialla olisi saanut leikitellä käytävillä ja huoneissa enemmänkin. Mutta se on puhtaasti visuaalinen nyanssi, kun puhutaan mukavuudesta, siinä huone loisti.

Huoneesta löytyy soma turkoosi jääkaappi, jonne voi viedä omia eväitä, perinteistä minibaaria siis The Folksista ei ole. Ihaninta oli kuitenkin sänky, ja hyvä uni onkin se, mitä hotellilomilta usein etsii. Näissä lakanoissa se oli maailman helpointa. Hiljainen huone, täydellinen lämpötila, leveä sänky ja mitkä vuodevaatteet! En muista milloin olisin nukkunut näin täydellisiltä tuntuvien täkkien ja tyynyjen keskellä, kuin pienessä pesässä. Saatan olla uudessa paikassa herkkäuninen, mutta näihin lakanoihin nukahdin heti. Ihan täydellinen tuntu! Herättyä mietin, mistä vastaavat saisi hankittua kotiin. Vaikka omani ovat mukavat, eivät ne sentään tuolle tasolle pääse.

Myös pyyhkeet olivat ylellisen pehmeät ja paksut, ja ehkä ensimmäistä kertaa ikinä jätin käyttämättä omia shampoita ja hoitoaineita kun hotellin oma tarjonta oli niin hyvä. Mietimme myös, olimmekohan huoneen ensimmäiset majoittujat, kaikki kun tuntui niin uudelle ja suuret Ritualsin pullot vaativat avauspumppaukset ja hiustenkuivaimenkin sai irrottaa pakkausklipsujen alta käyttöön. Niin tai näin, kaikki ainakin tuntui uudenkarhealle.

Illallinen kattokerroksessa

Eniten särmää oli yleisissä tiloissa ja oli hauskaa, kuinka rakennusten tärkein visuaalinen elementti, eli rouhea tiiliseinä, oli jätetty myös sisältä näkyviin. Aulatilassa yhdistyi kaipaamani uusi ja vanha huoneita eheämmin, ja pidin paljon tyylistä. Vastaanoton vierestä löytyy pieni trendikäs kauppa toisesta päädystä oleilualue kattoon kiinnitettyine nojatuoleineen. Hotellista löytyy myös kuntosali ja sauna, joista jälkimmäistä mies kävi testaamassa kun itse nukuin päiväunet huoneessa.

Jos haluaisi ottaa todella iisisti, voisi käydä illallistamassa tai lasillisella saman rakennuksen Albinassa tai katolla sijiatsevassa viinibaarissa, mutta me kävelimme noin kolmensadan metrin matkan Loi loi Rooftop -ravintolaan, joka nimensä mukaisesti sijaitsee sekin ylimmässä kerroksessa ja avaa upean näkymän alueelle. Muutenkin ravintola oli positiivinen yllätys, kansainvälisen oloinen ja miellyttävä paikka. Ruoka kaipasi ehkä vähän ytyä, mutta aasialaisvaikutteilla laitettu fuusioruoka oli kuitenkin kiinnostava uusi kokemus eikä lainkaan huono – hinta-laatusuhde varsin kohdallaan. Loi Loin yhteydessä toimii myös tislaamo, jonka antia kannattaa ehdottomasti testata. Molemmat maistamamme drinkit olivat todella maukkaat!

Ihana aamiainen Albinassa

The Folks Hotelin uloskirjaus on puolenpäivän aikaan, mikä on tuntia myöhemmin kuin monista kotimaan ketjuhotelleista ja jos minulta kysytään, huomattavasti järkevämpi aika kuin yhdeltätoista. Näin saimme herätä ilman herätyskelloa ja tehdä kiireettä lyhyen siirtymän kellarikerroksessa sijaitsevaan Ravintola Albinaan. Aamiainen ei kuulu majoitukseen, mutta sen voi ostaa 18 euron lisähintaan. Aamiaisia rakastavana ja tietenkin muutenkin juhlan kunniaksi ei ollut kysymystäkään, ettemmekö olisi sitä ottaneet. Aamiainen on avoinna myös muille, ja vastaanotosta varoiteltiinkin, että sen suosio on yllättänyt ja todella, sen huomasi heti kun saapui paikalle. Onneksi paikkoja on runsaasti, joten istumapaikasta ei ollut pulaa, joskaan emme päässeet valitsemaan sijaintia ja jouduimme jäämään ihan sisäänkäynnin kupeeseen.

Ravintola todella kauniisti sisustettu ja tunnelmallinen, Näin aamun tunteina tosin häiritsi hälyisyys ja ruuhkaisuus, mutta toki ravintolalle hyvä, että asiakkaat ovat löytäneet paikalle. Nopeasti loppuvat ruokailuvälineet, lautaset ja tarjoilut myös soittivat sen, että aamiaisen pyöritys vaatii ehkä hieman vielä treeniä, jotta mitoitukset saadaan nappiin. Pieniä juttuja, ja kokonaiskokemus oli kuitenkin erinomaisen maukas sekä ystävällinen.

Tuorepuuro oli taivallista, samoin kuin kreikkalaisen jogurtin päälle ripoteltava granola. Koska rakastan makeaa, Teemu Auran pullavanukas ja kuivakakku hurmasivat. Mies ihastui leipään, eikä itselläkään ole moitetta siitä. Kaikki oli todella laadukasta ja kauniisti esillä. Lisähintaan olisi voinut tilata listalta vielä esimerkiksi avokadoleipää tai munakasta, mutta meille ei olisi kyllä mahtunut yhtään enempää ruokaa, vaikka epäilemättä hyviä nekin ovat. Kaiken kaikkiaan yksi parhaista aamiaisista vähään aikaan, tänne voisi tulla ihan muutenkin, mutta ehdottomasti kannattaa tehdä pöytävaraus (ainakin viikonlopulle).

Hotellimajoittuminen tarjosi juuri sitä mitä toivoinkin, pienen irtioton arjesta ja hetkellisen illuusion kuin olisi vähän kauempanakin. Mielestäni kotikaupungissakin lomailu on erinomainen idea, etenkin nykyisessä maailmantilanteessa. Koska kotona odotti molemmilla tavallista enemmän töitä, jätimme aiemmin miettimämme kaupunginosakierroksen tältä reissulta pois, mutta olisi kyllä ollut kiva yhdistää alueella majoittumiseen. Oikeastaan aika meni niin vauhdilla, että hyvin olisi voinut jäädä toiseksikin yöksi. Siis jos ei olisi velvollisuudet kutsuneet.

Katso myös nämä

Ilahduta kommentilla!

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.