Mitä pidempään yötaivasta katseli, sitä enemmän tähtiä tuntui taivaalle ilmestyvän. Kun loikoilimme yön hetkinä Moldovan eteläkärjessä sijaitsevan viinitilan aurinkotuoleilla, ymmärsin, kuinka pitkään aikaan en ollut kunnolla nähnyt tähtitaivasta. Ei sellaista kaupungin valojen keskellä tavoita. Ja kun tavoittaa, ei muista pysähtyä kurottamaan muihin maailmoihin.

Et Ceteran tilan pieni ravintola oli mennyt kiinni aikaa sitten ja vieressä sijaitsevan uuden, mutta kotoisan majatalon vieraat nukkuneet jo hetken. Pihalla viiniviljelmien keskellä seisovan uima-altaan hennot yövalot vaihtoivat väriään pinnan alla ja etäällä terassin köynnöslamput muistuttivat rakennuksen ääriviivoista. Muuten yö oli Etelä-Euroopan tapaan tumma ja lämmin.

Ensin näkyivät ne kirkkaimmin loistavat. Yhdistelimme Otavan pisteet, tuon ainoan tähtikuvion, jonka enää osaan etsiä. Sitten vartti vartilta taivaalta tuntui erottuvan yhä enemmän pieniä pisteitä sitä mukaa kun silmät tottuivat pimeyteen. En muista missä vaiheessa viini loppui tai kännykän kaiuttimesta kantautuva musiikki alkoi. Joka tapauksessa siinä lämpimänä lomayönä makoillessa kaikki tuntui yhtä aikaa liikuttavan merkitykselliselle ja pelottavan katoavalle. Yöilma viipyili pehmeänä iholla, tähtitaivas kaareutui valtavana kupolina yläpuolella ja arki tuntui kaukaiselle.

Katseen upottaminen avaruuden pintaan toi ajatuksiin oman ymmärryksen rajallisuuden, äärettömyyden käsittämisen puutteellisuuden, olemisen tilapäisyyden ja ajan subjektiivisuuden. Mutta niissä haparoivissa ajatuksissa on oma kauneutensa. Sellainen yhtäaikainen tasapainoilu haikeuden, pienuuden ja syvän läsnäolon tunteen kesken. Jäin kiinni viimeiseen, onnen tunteeseen suurien teemojen keskellä. Moldova oli antanut parastaan, samoin seura ja koko loppukesä.

Viinimaa Moldova

Olisi Moldovassa ollut muitakin viinitiloja vierailtavaksi. Moldova on viinimaa, vaikka harva sitä tulee ajatelleeksi sellaisena. Maan viljelyspinta-alasta runsaasti on viiniviljelmien käytössä ja maailman suurimmat viinikellarit löytyvät juuri Moldovasta.

Tunnetuimmat viinitilat vetävät turisteja ja ovat tärkeitä nähtävyyksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi Cricova, Purcari, Castel Mimi ja Milestii Mici. Niihin ja muutamaan muuhun tutustuin kun matka oli vielä suunnitteilla. Kuitenkin jokin suurissa ja vaikuttavissa tiloissa sai aikaan etäisen tunteen. Näin ne enemmän päivävierailukohteina kuin paikkoina, joissa viipyä. Kun eksyin Et Ceteran sivuille, tunsin palasten asettuvan paikoilleen, sinne oli päästävä.

Kun Moldovan pääkaupungista Chisinausta ajaa pari tuntia kohti Mustaamerta ja Odessaa, tulee vastaan pieni kyltti ja huomaamaton käännös, jonka helposti ohittaisi jos ei tietäisi mitä etsiä. Käännös kuitenkin kannattaa, puiden suojaaman tienpätkän jälkeen avautuvat viiniviljelmät ja soratien päässä seisoo viehättävä viinitila. Et Cetera on melko tuore tila, kahden veljeksen perustama ja nopeasti mainetta niittänyt. Tunnelmaltaan mutkaton, jopa kotoisa. Se on myös suosittu, kesäkautena viikonloput ovat pitkälle varattuja ja viikollekin löytyy lähinnä hajapaikkoja. Koska majoituskapasiteetti on pieni, ei kuitenkaan tarvitse pelätä ruuhkaa sesonkinakaan. Et Cetera on viininystävälle paljon antava kohde ja idyllinen miljöö tarjoaa loistavat puitteet romanttiselle minilomalle.

Parhaiten Et Ceteraan pääsee autolla, mutta myös bussi Chisinausta kulkee aivan läheltä. Oma auto kuitenkin mahdollistaa liikkumisen alueella, lähellä kun ei muuten paljoa ole. Tilalta voi vuokrata pyöriä, joilla tehdä lenkkejä viljelmien lomassa, mutta matkat lähikyliin ovat pyöräilyynkin melko pitkät, etenkin kesähelteillä. Onneksi Et Ceteran omassa rennossa ravintolassa voi syödä niin aamiaisen, lounaan kuin illallisenkin – talon viineillä tietenkin.

Moldovalaisen maaseudun viinitilaidylli

Tuntuu lähes epätodelliselle aloittaa aamu lähialueen mehevillä hedelmillä, talon oman pienen keittiön antimilla ja lasillisella roseekuohuvaa terassilla, jossa viiniköynnösten lehdet valuvat alas katokselta kehystäen näkymää päivään heräileville pelloille. Tai istua iltaa noiden samojen pöytien ääressä katsellen, kun aurinko lipuu alas horisonttiin. Niinä hetkinä tuntee olevansa etuoikeutettu saadessaan olla juuri siinä, kokea juuri ne maisemat.

Et Ceteran mutkattomuudesta kertoo sekin, että ravintolaan voi astella kun tuntuu hyvälle, juoda lasillisen tai syödä enemmän. Laskuja ei tarvitse kysellä, ne automaattisesti kertyvät maksettavaksi lopussa, mutta eivät varmasti hinnoiltaan säikäytä. Et Cetera on edullinen, kuten Moldova ylipäätään.

Lasillisen voi napata mukaan altaalle ja valmiiden menujen sijaan tarjonta mukautuu kauden antimiin. Vaikka moldovalainen keittiö onkin lihapainotteista, kasvisruokailijoina ei ollut ongelmaa saada herkullisia vegevaihtoehtoja päivän jokaiselle aterialle. Talon kasvispiiras oli niin hyvää, että sitä pyysimme toistamiseenkin.

Et Ceteran omistaja Alexandru puolisoineen viipyilee läpi päivän paikalla, kyselee viihtyvyydestä ja kertoo viineistä. Olo on tervetullut, muttei päällekäyvä. Alueella saa olla ja kulkea rauhassa, nauttia miljööstä ja kiireettömyydestä. Kun siltä tuntuu, voi käydä pyytämästä viinitastingia tai kierrosta tilalle, jonka ulkomailla vuosia kiertänyt perustaja pitää hyvällä englannilla. Vuonna 2003 toimintansa aloittanut tila valmistaa useita viinejä, pääosassa ovat puna- ja valkoviinit, mutta saamme nautittavaksemme myös kuplivaa ja ihastumme keveään roseviiniin.

Toisena päivänä poikkeamme lähellä sijaitsevalla Purcarin tilalla, jota olin katsonut yhtenä vaihtoehtona. Purcari on suuri, sen viinejä myydään Moldovassa useassa paikassa. Päädymme kuitenkin yhteen ääneen toteamaan, että Et Cetera on niin paljon enemmän meitä. Meille viini on rentoutta ja hauskuutta, viinitila kahdenkeskistä aikaa ja kivaa lomaa kauniissa miljöössä, ei liian vakavasti otettavaa, valkoisia pöytäliinoja tai liian fiiniä olemista. Olisimme kokeneet olomme liian vieraaksi Purcarissa, mutta siellä oli kiva poiketa.

Perheomisteinen Et Ceteran viinitila

Kun kysyn Alexandrulta, matemaatikolta ja ammattisukeltajalta, mistä viinitilan nimi tulee, saamme kuulla hauskasta illasta, johon tietenkin liittyy viini ja vasta ostetut viinin viljelyyn sopivat maat. Tuona iltana, vailla sen ihmeempää kokemusta, mutta valtava palo tehdä erinomaista viiniä ihmisiä ja ympäristöä kunnioittaen, kirjoitettiin ylös mahdollisia nimiä. Paperille kertyi pitkä lista vaihtoehtoja, mutta seuraavana päivänä mikään ei tuntunut osuvalta. Lista oli illan venyessä jäänyt kesken, siitä muistutti paperin lopussa kirjainyhdistelmä etc ja kolme pistettä. Ja niin edelleen. Se jäi elämään ja tila sai nimekseen Et Cetera. Kolme pistettä löytyvät logosta ja etikettien designista. Tilan toiminnassa painottuu pehmeät arvot. Ehkä siksikin siellä on niin miellyttävää viipyä, tunnelma on aito ja lämmin.

Olen iloinen, että vietimme Et Ceterassa kaksi yötä. Yksi olisi ollut liian vähän. Vaikka alueella ei tilan lisäksi juuri muuta olekaan, niin paikka itsessään on niin pittoreski, että aika lipuu ihan vain tilan omista kevyistä aktiviteeteista nauttien. Kuinka ihanaa olikaan ihan vain makoilla rauhallisen uima-altaan äärellä, lukea kirjaa, juoda roseviiniä, uida ja katsella silmänkantamattomiin jatkuvia viiniviljelmiä. En rentoutuisi suuressa all-inclusive hotellikompleksissa millään, mutta viinitilojen ja kartanoiden kaltaisissa esteettisessä ja intiimissä ympäristössä levoton seikkailusieluni löytää rauhan. Ja ihaninta on, kun sen saa jakaa parhaassa seurassa.

Heti auton kaarrettua pois Et Ceteralle johtavalta hiekkatieltä sisäinen seikkailija kuitenkin kaivautui ulos. Stefan Vodan alueelta, jossa Et Ceterakin sijaitsee, on vain lyhyt matka Mustallemerelle (merellinen ilmasto tekeekin siitä niin erinomaisen viinialueen) ja vajaan puolentoista tunnin ajomatka Ukrainan Odessaan. Niinpä emme vain voineet olla ujuttamatta matkan viime hetkiin vierailua Mustanmeren helmessä, vaikka se toikin tullessaan täyden ja raskaan viimeinen ajopäivän. Mutta kaikki oli sen arvoista.

Sijaintinsa myötä Et Cetera vetää matkailijoita myös Etelä-Ukrainasta siinä missä Romaniankin suunnalta. Ei sinne ole välttämättä helpoin päästä, mutta ei se todellisuudessa kuitenkaan ole niinkään kaukana, miltä saattaa kuulostaa. Moldova on pieni ja etäisyydet ovat lopulta melko lyhyitä. Air Baltic lentää Odessaan ja Ukraine Airlines Chisinauhun, molemmista tie Et Ceteraan on suora ja hyvä.

Mutta voi pienen viinimatkan tehdä kotisohvaltakin käsin, valitsemalla vaikka viikonloppuviinin kotimaaksi Moldovan!

Katso myös nämä

Ilahduta kommentilla!

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.