Olen maalannut elämässäni useita kertoja, mutta voin sanoa, että koskaan maalin valinta ei ole ollut niin vaikeaa kuin nyt lattian sävyä miettiessä. Lisähaasteen teki suht tiukka aikataulu ja mitä kauemmin olisin viivytellyt lattian kanssa, sitä kauemmin muu remontti seisoisi. Niinpä maali lattiaan oli saatava, mieluiten tällä viikolla.

Harmittelinkin pariin otteeseen, etten tullut hankkineeksi maalinäytteitä jo aiemmin. Olen miettinyt seinien värejä, mutta en ajatellut lattiaa. Toisaalta toki viimeiseen asti säilyi jännitys alkuperäisen lautalattian kunnostettavuudesta enkä halunnut miettiä liian pitkälle jos se ei onnistukaan, onhan tässä ollut paljon muutakin ajateltavaa. Siksi kai asia jäi niin viime tippaan. Kun alkoi tapahtua, kaikki tapahtui nopeasti.

Sävyt vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas: Y487, H487, Tikkurilan harmaa, 2215

Harmaa lautalattia

Yksi asia oli selvää, halusin harmaan lautalattian. Peittävä maali oli välttämätön lattian värierojen, paikkauksien ja betonijämien takia. Muuten olisin saattanut harkita kuultavaa lakkausta, mutta lähtötilanne rajasi vaihtoehdon maaliin.

Valkoinen lautalattia on kaunis, mutta karsin sen kahdesta syystä. Ensimmäinen on puhtaasti käytännöllinen, puhdas valkoinen lattia on armoton, mitä tulee arjen tahrojen ja pölykertymien näkymiseen. Olen nyt asunut pari vuotta valkoisen lautalattian kanssa ja siivonnut sekä imuroinut enemmän kuin koskaan, ja silti lattia näyttää etenkin keittiöstä nopeasti siivouksen tarpeessa olevalle. Ajattelinkin harmaan armollisemmaksi väriksi, mutta kuitenkin raikas. Lisäksi koin myös harmaan kotoisammaksi. Valkoinen saattaa olla myös melko kliininen isoina pintoina, ja ajattelin, että tulevan asunnon henkeen ja vihertävään kakluuniin sopisi tasapainottavaksi väriksi pehmeä harmaa. Mutta millainen harmaa? Siinä riitti mietittävää.

Enpä ajatellut, millainen työ sen oikean sävyn löytämisessä olisi. Kuten moni tietää, harmaalla erityisesti on taipuvaisuus taittaa sävyään valosta ja ympäröivistä väreistä riippuen, joten oleellista on löytää juuri kyseiseen tilaan sopiva sävy. Huomasin monen taittavan aina vain jossain vaiheessa sinertävään tai violettiin ja vaikka pidänkin väreistä, ne eivät koskaan ole tuntuneet omille – ainakaan isoina pintoina. Ehdottomasti en siis halunnut sinertävää harmaata.

Lopulta kävikin niin, että googlasin vimmattuna kokemuksia eri harmaan sävyistä ja värikoodeista (onneksi on Google, sillä monilla värikoodeilla löytyy ihan aitoja käyttökohdekuvia) ja huhuilin toki myös vinkkejä somessa. Ensin hain pari purkkia testiin, sitten pari muuta ja lopulta kaksi lisää. Maalailin näytteitä puuhun ja paperille, siirtelin niitä seinältä toiseen, kuljetin mukana ja katselin aamun, päivän ja illan valossa. Ja miten paljon ne elivätkään! Kun joku näytti upealle päivällä, lopputulos oli sininen illalla. Tai sitten silmäni poimivat punaisen nyanssit harmaasta, mikä sekään ei ollut isona pintana toivottu tulos.

Tikkurilan harmaat lattiamaalisävyt

Oman haasteensa toi se, että suunniteltua lattiamaalia Tikkurilan Betoluxia (lattia-ammattilaisen suosittelema, sillä pysyy hyvin ja tarttui myös betonin jämiin) ei saanut pieninä purkkeina, joten testiin oli otettava toista maalia, joiden kiiltoaste ei ollut sama. Kiiltopinta siis tapaa syventää väriä, joten näytteidenkin kanssa oli käytettävä hieman mielikuvitusta. Testissä oli sekä Jokeria että Helmi-kalustemaalia, joista jälkimmäisen kevyt kiilto itse asiassa helpotti valintaa. Mitä lähempänä näyte on, luonnollisesti sitä parempi.

Ensimmäiset hakemani näytesävyt olivat Tikkurilan Harmaa sekä lattiavärikartasta löytyvät 2115. Oikeasti olin ajatellut ottaa jälkimmäisen rinnalle sävyn Y487 (Piazza), mutta vaihdoin tiskillä viime hetkellä mieltä, sillä myymälän keinovalossa Tikkurilan Harmaa näytti hyvin samalta ja jopa paremmalle (virhe). Maalinäytteet näyttivät ihan hyville, mutta niissä oli viileä taite, joka teki epävarmaksi. Niinpä palasin juurille, ja kävin hakemassa pienesti beigeen taittuvan Harmony-värikartan 487-liuskalta sävyt, Y487 ja H487 (Hohkakivi). Jälkimmäistä kalustefirman edustaja suositteli turvallisena hyvänä harmaana, jonka sävy on pehmeä ja sopii moneen, ensimmäinen taas löytyi googlattujen kokemusten perusteella. Kun maalasin uudet sävyt vanhojen rinnalle, ensin valitut kaksi näyttivät auttamattomasti sinisille. Peli oli selvä, ehdottomasti ei niitä. Näytteet ovat seisseet asunnon nurkassa ja toden totta, oman asunnon valossa niissä on selkeää sinertävyyttä, jonka kerran huomattuaan ei vain katoa.

Piazza ja Hohkakivi näyttivät hyvälle, mutta epävarmuus iski ja sinisyyden huoli kasvoi. Aloin näkemään sinertävyyttä kaikkialla. Niinpä kävin hakemassa vielä asteen lämpimämpien harmaiden värilehdeltä sävyt H486 ja X486 (Mediaani) testiin vain todetakseni, että niistä paistoi päivän valossa pieni punertavuus ja lopulta nuo 487-sävyt näyttivät neutraalimmilta. Asia oli selvä, lattia olisi jompikumpi niistä.

Tummempi vai vaaleampi harmaa?

Eipä ollutkaan ihan läpihuutojuttu valinta tummemman ja vaaleamman välillä. Ei todellakaan. Olin jopa niin epävarma, että jouduin kääntymään K-raudan tiskiltä palatakseni kotiin miettimään vielä. Mutta mietintä lopulta kannatti ja oli taas hyvä muistutus, että lopulta pienen lisäajan otto voi kannattaa ja tuoda lopputuloksena varmuuden.

Ensin tummempi näytit paremmalle, mutta mitä enemmän sävyjä katselin eri valoissa, vaalea alkoi vetää puoleensa. Tummempi näytti upealle päivänvalossa, mutta illalla pieni sinertävyys vain astui kuvaan. Mietin, miltä se näyttää talven valossa tai syksyn harmaudessa. Vastaavan tummuusasteen harmaan lattian omaava ystävä totesikin, että minulle vaaleampi sävy voisi olla parempi. Myös äitini vahvisti asian. Hänellä kävi samoin kuin itsellä, ensin tummempi näytti kivemmalle, mutta mitä enemmän vaalea katseli ja mallaili eri värejä ja valoja vasten, sitä paremmalle se alkoi näyttää. Huomasin, että tummemman harmaan kanssa seinävärivaihtoehdot ovat rajatummat jos haluaa kuitenkin pitää kokonaisuuden raikkaana, vaalean kanssa sen sijaan tuntui sopivan mikä vaan, jopa tummat sävyt, jotka olivat harkintalistalla. Mies seisoi tummemman sävyn kannalla, mutta toisaalta, hän rakastaa sinistä, joten siinä mielessä ei ihme, että kallistui sävyyn, josta voi löytää tuon vivahteen tietyssä valossa.

Pelkäsin tosin, onko vaalea armottomampi käytössä, mutta lopulta päätin, että kaikkea ei voi saada. Huvittavaa onkin, että lopulta päädyin sävyyn, jota ihan ensimmäisenä olin vaihtoehtona ajatellut. Mutta oli pakko vertailla varmuuden saamiseksi. Niinpä lattia sai sävykseen Tikkurilan Piazzan. Maalina kiiltävä Betolux. Kiiltävän halusin, sillä se sopii asunnon aikakauteen. Parhaillaan maalien ensimmäinen kerros kuivuu asunnolla, joten myöhempään postaukseen jää lopputulos. Innolla odotan, vaikka kävinkin jo vähän kurkkimassa kuivuisvaiheessa.

Sävyruudut: Tikkurila

Lue myös: Vanhan lautalattian kunnostus

Katso myös nämä

4 comments

Vastaa

Oikein hyvä sävyvalinta! Lämmin, mutta ei liikaa. Odotan mielenkiinnolla, miltä lattia näyttää Tikkurilan Piazza-sävyllä. Meillä on kyseinen sävy seinässä ja se on ollut juuri sopiva harmaa. Edelleen mieluinen. Maalatut lautalattiat ovat kyllä ihanat. Tsemppiä remonttiin!

Vastaa

Ihana kuulla! Googlasin sävyä ja useammassa lähteessä tuntui nousevan esiin, että on juurikin tuollainen kaunis klassinen harmaa. Nyt kun sen vihdoin näkee suurena pintana lattiassa, niin helppo ymmärtää – just oikea tummuusaste ja todella kaunis sävy! :)

Vastaa

Huvittava tuo seikka, että usein palaa ja valitsee lopulta sen mihin on ihan ensimmäisenä kiinnittänyt huomionsa. Oli se sitten mikä asia tai tavara hyvänsä. Joskus valitsee huulipunaa tai jotain vaatetta kuinka ja pitkään, mutta palaa kuitenkin ensimmäiseen vaihtoehtoon. Näin on käynyt sohvan ostamisen suhteen ja huippu oli joulukinkku jonain vuonna, kun käänsin koko kaupan pakastekinkut ja otin lopulta sen mitä olin
ensin kopeloinut.
Hyvän valinnan varmasti teit.

Vastaa

Niin totta! Tuo tapahtuu todella usein :) Ehkä sitä tarvitsee vertailun tunnetta sitten lopulta ollakseen täysin varma valinnasta, vaikka joku jo ensi alkuun olisikin ollut selvästi se, mikä kiinnittää huomion. Vähän jännäsin millaiseksi maali kuivuu kun näytti maalatessa niin vaalealle, mutta kuivuessaan tummui hieman ja nyt on juuri hyvä. Huh, ei ihan helppo valinta, mutta nyt olen kyllä tosi tyytyväinen!

Leave a Reply to Plo Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.