Sunnuntaitango

Töölön viehättävä pikkuinen ranskalaishenkinen Tin Tin Tango -kahvila kuului joskus vakkaripaikkoihini, mutta muutto ja arjen muu vilkas vieriminen toisiin suuntiin toi tauon kahvilakäynteihin. Hyvät jutut kuitenkin vetävät takaisin, ja vuosi sitten kävin paikan päällä aamiaisella pitkästä aikaa ja se oli jälleen menoa, kahvilan loistava helppo aamiaisannos tempaisi otteeseensa ja sen jälkeen ollaan käyty siellä monen monta kertaa ja lähdetty aina yhtä tyytyväisinä. Tintti on usein viikonloppuisin brunssiaikaan täynnä, mutta jos pöytää ei ole suoriltaan saanut, viimeistään muutaman minuutin odottaminen on sellaisen tuonut.

Sitten vuoden takaisen paljoa ei ole muuttunut suosikkiaamiaissetissäni Tangossa, mutta vähän kuitenkin. Leipä on päivittynyt, jos mahdollista entistä herkullisempaan, ja hillomaku vaihtunut. Sopivan pieniä muutoksia, sillä yhtään isompia päivityksiä en kaipaa, sillä miksi korjata ehjää, setti toimii loistavasti juuri tällaisena ja vie aamunälän näppärästi.

Tintin aamiaisessa ehkä parasta on se, että siihen voi aina luottaa. Sämpylä on yleensä uunituoretta, kuten myös croissantti, joka muutenkin on kaikessa herkullisuudessaan varmasti yksi parhaista koskaan syömistäni voisarvista, joista en yleensä kuivuutensa takia mainittavasti perusta. Tintin croissantti ei ole kuiva, päinvastoin, syntisen suussasulava. Plussaa on myös kellon aikaan sitoutumattomuus, aamiaissettejä on tarjolla aina, joten kelloa ei tarvitse vilkuilla vaan kahvilaan voi valua juuri kun itselle sattuu sopimaan. Sen lisäksi, että aamiaissetti on näppärän kokoinen ja takuu laadukas, on se myös kohtuuhintainen. Alle kympin maksaa hyvästä viikonloppuaamiaisesta mielellään. Saa nähdä, lisäntyykö Tintissä käyminen entisestään lähemmäs muuttaessa, vai tapahtuuko hullunkurisesti päinvastaista liikettä. Toivottavasti ei, sillä Tintti on kaikilla muistoillaan ja tunnelmallaan lempipaikkojani Töölössä.