Reissatessa tulee usein käveltyä toisella tavoin aistit auki kuin kotikaupungin kaduilla, tarkasteltua yksityiskohtia hartaammin ja kiinnitettyä huomiota paikallisiin. En ole pahemmin tyylibongari, vaan yleensä katseeni hakeutuu enemmän arkkitehtuuriin sekä maiseman pieniin kulmiin ja kaarteisiin, mutta oslolaisten tyyli tarrasi, niin jotenkin hämmentävän yhtenevä se oli. Naisten jalkineet tuntuivat jakautuvan kahteen suureen palaan piirakasta, toisena olivat tennarit, joita oli joka värissä ja kaikenlaisissa asuissa. Toisena, liki yhtä suurena oli mustat matalakorkoiset (tai jopa korottomat) jykevähköt nilkkurit. Niitäkin näkyi yhdistettynä ihan kaikkeen – hyvin sopivatkin, ja näyttivätpä vielä erityisen jalkaystävällisiltä. Kolmantena minisiivuna oli sitten muut kengät, kumpparit, pitkävartiset saappaat, urheilujalkineet ja sen sellaiset. Hämmästyksekseni en bongannut jalasta yksiäkään avokkaita, en todella yksiäkään. Enhän nyt toki koko ajan katse maata viistäen kulkenut, mutta aina kun otin asiakseni seurata ohikulkevaa kevyttä liikennettä, seulaani osui liki pelkästään kahta ensin mainittua kenkätyyppiä. Tunsin itseni avokkaineni kummajaiseksi. ;)

Silmä tottuu nopeasti, ja niin minutkin imaisi hetkessä mukaansa nuo näppärät nahkaiset kävelykengät, ja lauantaina kolusin kenkäkauppoja silmäillen itselleni vastaavia. Olihan niitä, mutta niin oli hintojakin. Biancosta löysin oikein kivat, mutta ajattelin, että löytäisin samat myös nettikaupasta, niinpä jätin ostamatta. Illalla hotellissa kolusin nettiä, eikä sitä kautta enää löytynyt kyseistä mallia omassa koossa, eikä muidenkaan kenkäfirmojen suhteen natsannut. Harmitti vietävästi, etten ollut tehnyt hankintaa silloin, kun kengät olisivat olleet käsillä, mutta ei auttanut, sunnuntaina jokainen oslolaisliike pysyi visusti kiinni.

IMG_5597IMG_5608

Onneksi harmitus jäi lyhyeksi ja kääntyi pian hymyksi. Eilen poikkesin Biancolla, ja kuinka ollakaan, siellä oli tismalleen samaa nilkkuria omassa koossa, ja mikä parasta, useita kymppejä edullisemmalla. Onnenpäivä. Ostopäätöstä ei tarvinnut kauaa miettiä!

Ei näistä ole arkikenkiä tulossa, liian matalat ja ”massiiviset” siihen, mutta kävelykengät vaativiin kävelytilanteisiin ehdottomasti. Vaativiin? Eli siis reissuille tai pitkiin kaupunkipäiviin, olosuhteisiin kun tahtoo nähdä paljon, eikä jäädä puolimatkaan sen takia, että jalat väsyy ennen aikojaan. Ai, että tennarit olisivat olleet paremmat? Hmm, ehkä, mutta nämä toimivat viileisiin kohteisiin paremmin, ei tunge vesi läpi ja luontokohteisiin taas isketään jalkaan kunnon lenkkarit. Niin, ja onhan nämä sentään vähän enemmän muuhun tyyliini sopivat kuin Converset, vaikka viimeisen kaupunkivisiitin kertomana niitäkin voi käyttää kaiken kanssa. :)

Katso myös nämä

6 comments

Vastaa

Oikeastaan noissa kuvan kengissä on ns. mid heel -korko, eli ne ovat keskikorkeat eivätkä matalat. Olen etsinyt jo vuosia (!) tuollaisia sopivia mutta aina niissä tuntuu olevan jotain vikaa, kun speksit ovat niin tarkat. Useimmiten ainakin varsi on liian löysä eikä istu nilkan ympärillä, ja vetoketju on jossain väärässä paikassa eikä nätisti ulkosyrjällä – sisäsyrjällä olevat hankautuvat säännönmukaisesti jossain vaiheessa käytössä rikki. Ja kärki kapenee liian aikaisin… Jalkani ovat kapeat mutta eivät toki onneksi mantelinmuotoiset joten vääränmallinen kärki on erittäin epämukava eikä miellytä edes esteettistä silmääni. Ja sitten korko on vääränmallinen – liian kiikkerä tai ulkoneva, kengät painavat liikaa tai ovat tekonahkaa (en enää ikinä hanki umpinaisia tekonahkakenkiä: kuumalla kuumat, kylmällä kylmät, aina hiostavat ja ikääntyvät poikkeuksetta rumasti).

Kerrankin tosin muodistakin on hyötyä, tämäntyyppiset kengäthän ovat olleet huikeassa suosiossa jo vuosia joten malleja riittää ja jatkan etsimistä =)

Vastaa

Heh, juu, ihan totta, etteivät todella ole matalat – oli oman kokemuksen värittämä termi, itselle kun nämä ovat todella matalat :) Oslossa näkyi paljon tätä vielä matalampia korkoja, jopa puolet tästä (eli omalla mittapuulla korottomia ;)).

Totta, tuo varren istuminen ei ole itsestään selvyys, samaan olen törmännyt monien nilkkureiden ja saappaiden kanssa. Ja korkopuoleenkin yhdyn, jos se on liian takana, se alkaa helposti pettää alta ja liian ohuena taas ei kestä kunnolla astumista tai muuten tasapaino pysy hyvänä (puhumattakaan kestävyydestä!). Sitä on vuosien varrella oppinut paljon, mitä ominaisuuksia kengissä ei ainakaan saa olla – ja sitä vaikeampaa niiden oikein löytäminen on! Materiaalin allekirjoitan myöskin, ei tulisi enää mieleenkään ostaa keinonahkaisia talvi-/välikausikenkiä. Avokkaissa keinomatsku menee vielä just ja just, jos näyttää hyvältä/laadukkaalta, mutta niissäkin suosin ensisijaisesti nykyään nahkaisia, tehden silloin tällöin kyllä poikkeuksia… :)

Vastaa

Haha, itsehän olen siis etsinyt vastaavanlaisia (mielestäni hurjan korkeita) nilkkureita jo jonkin aikaa – ainoa mikä on saanut vielä epäröimään on tuo varren yläreuna ja se, miltä se mahtaa näyttää hameiden kanssa. Joskus vuosia sitten omistin vastaavanlaiset, tosin paljon matalammat, mutta ne näyttivät jotenkin loppuvan hassusti kesken jos varsi jäi näkyville, joten käytin niitä sitten lähinnä farkkujen kanssa. Niiden yläreuna oli tosin ihan suora ja koristelematon, tuollainen lovi olisi varmasti jo auttanut paljon. Nuo ostamasi ovat kivat, huolisin itsellenikin!

Vastaa

Heh, musta nämä on melkein kuin korottomat :) Pyöriteltiin näitä miehen kanssa sohvalla istuskellessa, ja mietitiin, että osaankohan kävellä niillä ;)

Totta, itsekin olen miettinyt nilkkureiden sopivuutta hameeseen monesti, mutta alkanut pikkuhiljaa lämmetä sille – mutta siihen tosiaan vaikuttaa paljon juurikin tuo yläreunan tyyli ja yksityiskohdat. Pienillä asioilla on iso merkitys :) Oslossa tosiaan vastaavia kenkiä oli yhdistetty surutta ihan kaikkeen, lyhyistä hameista shortseihin ja farkuista suoriin housuihin, ja mikään niistä ei särähtänyt silmään. Tuolla nirlkkuriarmeijan keskellä kävellessä vakuutuinkin, että ne oikeasti voivat sopia kaikkeen, ja siksi päädyin juuri tällaiseen mustaan simppeliin malliin (jollaiset olivatkin juuri jokaisen jalassa, vain korko vaihteli tästä olemattomaan, muttei lainkaan korkeammaksi).

Mutta katsotaan miten käy minun ja kenkien kanssa, pitäisi jo alkaa käyttää, että jalat tottuvat ennen Islantia, mutta kuitenkin ne korkkarit vielä houkuttelevat aika paljon enemmän…. Tai mistäs sen tietää, vaikka olisin kohta kokonaan myyty!

Vastaa

Mä olen ikäni ollut tennarityttö, kun sopivia korkoja ei oikein ole tahtonut löytyä. Olen aiemmin ajatellut yksinkertaisesti olevani kyvytön kävelemään koroilla, mutta nyttemmin olen paikallistanut ongelman kantapäähän. Se on niin kapea, että mitkään avonaiset korkkarit eivät pysy jalassa. Toinen jalka on lisäksi hiukan pienempi, jolloin hyvältä tuntuvien kenkien hakeminen johtaa yleensä lenkkareihin. En viihdy edes ballerinoissa tuon istuvuusongelman takia. Olen kokeillut myös remmillisiä kenkiä, mutta suurin osa niistä hiertää helposti.
Törmäsin ihan sattuman kaupalla yksiin tosi kivoihin, istuviin ja huiman korkeisiin (ainakin kahdeksansenttisiin, hui!) mustiin nahkanilkkureihin ja kaikkien lähipiiriläistenkin yllätykseksi kävelen niillä ihan sujuvasti eikä jalka edes väsy. Kenkä sulkeutuu tiukasti nilkan ympärille vetoketjulla, jolloin kantapää ei lipsu eivätkä varpaat purista. Epäilen kuitenkin, että yhden onnistuneen korkoparin löytäminen oli puhdas onnenkantamoinen ja tuon ylemmän kommenttiparin lukeminen sai tuumimaan, että ehkä haluaisit kirjoittaa juttua hyvien kenkien ominaisuuksista? Tällaisille vasta-alkajille, tiedäthän. :) En tosin ole selannut ihan koko arkistoasi läpi, joten vinkkaa ihmeessä, jos vastaavaa jo kätköistäsi löytyy.

Vastaa

Tunnistan hyvin tuon ongelman, että kantapää irtoaa korkokengästä, silloin ei todella pysty kävelemään metriäkään ja kenkä todella on väärän mallinen! Itsellä ongelma tosin on vain harvoissa, mietin, että kuinka monia olet kokeillut ja mitä yhtenäistä niillä on ollut (merkki/malli tms)? Eli onko vain sattumaa (liian vähäinen valikoima erilaisia korkkareita) vai tosiaan jalan muodon ristiriita keskiverto korkkasiin.

Itsellä ongelma on tosin yhdistynyt enemmän halpoihin korkkareihin (erityisesti Zaran jalkineissa tämä on tullut vastaan useammssakin, Trend – mallistoon en siinä enää koskekaan, vaikka kuinka kivoilta kengät näyttäisivät), laadukkaammissa ei ole samaa ongelmaa tullut vastaan.

Tuossa ongelmassa saattaa myös auttaa se, että kuinka ylös ja kaarevana kanta jatkuu, eli jos se on lyhyt ja suora, jalka lipsahtaa huomattavasti helpommin pois kuin kantaa mukailevasta ja tarpeeksi korkeasta kantapalasta. :) Jaksan aina väittää, että kyse on juurikin mallista, eikä koron senteistä. Mutta tietty myös tottumus vaikuttaa, ja varmasti sekin, millainen jalan muoto on (eli kuinka helppo siihen on löytää juuri oikeaa lestiä).

Oli muuten hauska tuo postausideasi, aloin heti ajatuksissani kasaamaan huomioitani aiheen tiimoilta. Hassua, sitä ei tule ajatelleeksikaan, että niistä saattaisi olla hyötyä jollekin, sen verran itsestään selviä ne itselle jotenkin ovat. Mutta tosi mielelläni kokeilen kirjoittaa asiheesta, eriasia tietenkin on, mitä sitä tulee! ;)

Leave a Reply to Korundi Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.