Rannalla auringonlaskun aikaan

6

Tänä kesänä olen päätynyt veteen useammin kuin monena kesänä yhteensä. En välttämättä ole uinut, mutta vähintään kahlannut ja tunnustellut, uskaltaisiko kastautua kokonaan – aina ei ole.

Suuntasin eilen illalla Suomenlinnaan hetken päähänpistosta. Jo lähdettyä kotoa tulin ajatelleeksi bikineitä ja käännyin rappujen puolivälissä niitä hakemaan. Hyvä niin, päädyimme Elsan kanssa Suokin pienelle hiekkarannalle, joka oli päivän jäljiltä jo ihan hiljainen, muutamaa matalikossa lipuvaa sorsaa lukuun ottamatta. Kun ilma oli jo lämpimän päivän jälkeen viilentynyt, merivesikään ei tuntunut ihan niin kylmälle.

Harvemmin julkaisen blogissa näin vähäpukeisia kuvia ja nytkin karsin ettei tulisi yliannostus tai tyrkky tunne, lähinnä itselle. Ei sillä, että näkisin bikineissä mitään kummallista. Oikeastaan päinvastoin. Viihdyn bikineissä ja koen olevani varsin sinut vartaloni kanssa ilmankin, mutta vähäpukeisien kuvien julkaisemiseen suhtaudun hieman ristiriitaisesti. Toiselta kantilta ajattelen, että siinä ei ole yhtään mitään kummallista, ylipäätään alastomuudessa ei ole.

Toisaalta taas henkisestikin pidän tiettyä rajaa siinä, mitä nettiin laitan, joten sama ehkä pätee kropan suhteen. En ole täällä täysin alasti sisäisesti, miksi siis ulkoisestikaan. Ihon näyttäminen on siis itselle osin liki päästämistä, enkä koe siihen tarvetta tuntemattomien suhteen. Riittää, että päästän valikoidut ihmiset iholle ja ihon alle. Samalla myös koen, että tämän päivän mediassa ihan liian usein paljas pinta tarkoittaa yhtä kuin kutsua jopa hyvin raadolliselle arvostelulle, mistä tuskin koituu kenellekään mitään hyvää. En suotta halua ruokkia sellaista asetelmaa blogissani.

Iho jossa elän on liian henkilökohtainen asia tullakseen tuntemattomien arvottamaksi, arvostelemaksi tai seksualisoimaksi. Oleellista on, mitä ihmiset, joille valitsen avata ja antaa itseni ajattelevat ja tuntevat. Toisaalta taas pieni uhma minussa haluaa taistella alastomuuden ja seksuaalisuuden normalisoitumisen puolesta. Olla sen puolella, että ei ole oikeaa tai väärää kokoa, halua, väriä tai muotoa. Ehkä siis hyvä, tai siis se itselle sopivin, tapa suhtautua aiheeseen on antamalla näkyä tekemättä asiasta numeroa.

Bikinien yläosa: Cubus, saatu blogin kautta / Bikinien alaosa: H&M
Kuvat: Elsa / Oi mutsi mutsi

ABOUT – täydelliset alusvaatteet

2

Ei, nyt en puhu rintsikoista ja alushousuista, vaan sitä seuraavasta kerroksesta, trikoopaidoista,  alusmekoista ja sen sellaisesta. Tässä tapauksessa aivan erityisesti topeista. Neutraalin värinen perustoppi on yksi eniten käyttämistäni vaatteista, niinpä ei ole samantekevää, millainen toppi on kyseessä. Jos siis vielä etsit sitä täydellistä, kannattaa aivan ehdottomasti tutustua ABOUT-merkkiin, liettualaiseen alusvaatteisiin erikoistuneeseen brändiin.

Ostin ensimmäisen ABOUT-toppini talvella ja eikä se jäänyt viimeiseksi. Ohutsaumainen, superpehmeä ja laadukas toppi tuntuu ihanalta iholla ja sopii kaiken alle. Suosikkini on kapeaolkaiminen klassikkomalli, joka kovasta käytöstä huolimatta vain säilyttää muotonsa ja istuu täydellisesti. Ihan jotain muuta kuin tusinaketjuliikkeiden verrokit.

Toki hintakin on korkeampi, mutta huomioiden laadun ja käyttöiän, se maksaa itsensä nopeasti takaisin. Esimerkiksi tämä spagettiolkaintoppi löytyy TRE -myymälästä 27 eurolla (myös verkkokaupassa), eli ei kuitenkaan kohtuuttomasti. Omalla kohdalla kävi niin, että ensimmäisen ABOUTin topin ostettua muita vastaavia ei ole edes tehnyt mieli kokeilla ja vaatekaapin henkkamaukan vastineet odottelevat lähinnä loppuun kulumista ja sitä kautta luontaista poistumaa. Sitten pitäydyn vain näissä, mitä klassikkomallisiin alustoppeihin tulee. Ihanaa kun löytää jotain, joka on just eikä melkein.

Alusvaatteet lahjalaatikossa

2

Olen onnistunut erinomaisesti vähentämään kaikkea omistamaani materiaa ja se tuntuu ihanalle. Oli sitten kyse vaatteista tai astioista, niin kiertoon on lähtenyt valtavasti eikä uutta ole tullut täyttämään tilaa. Mutta on olemassa poikkeus, tietenkin. Aina on!

Mutta kai yksi heikkous sallitaan?

Omalla kohdallani se on alusvaatteet, enkä voi olla puhumatta niiden merkityksen puolesta! Jos johonkin, niin nimenomaan alusvaatteisiin panostaminen kannattaa. Hyvän pohjatyön merkitystä ei tässäkään kohtaa parane vähätellä.

neo-noir-02

Laskin nopeasti monetko rintsikat omistan ja melkein nolottaa myöntää, vajaat 90. Siihen vielä lisäksi muut alusvaateyläosat sekä sporttiliivit. Alaosista puhumattakaan, niitä kun ostan muutenkin kuin vain yläosan oston yhteydessä. Hups. Toisaalta, puolustukseksi on sanottava, että niitä kyllä käytänkin. Osaa toki enemmän kuin toisia, mutta silti käytän.

Viime viikolla sorruin (taas) Changen valikoiman äärellä ja kuun alussa tilasin (tosin vasta nyt saapuneet) Neo Noirin alusvaatteet. Niitä kyllä perustelin itselleni sillä, että nämähän ovat melkein enemmän toppi kuin rintsikat, tai jotain sieltä välimaastosta. Sitä paitsi, ne tulivat hullunsöpöissä laatikoissa, eli jos joululahjat on vielä hakusessa (vaikka itselle), kannattaa harkita näitä. Plussaa siitä, että näissä ei tarvitse tietää kuppikokoa, vaatekoko riittää.

neo-noir-05

On kyllä myönnettävä, että laatuun nähden näillä on hieman ylihintaa. Kauniista pakkauksesta saa pulittaa. Siitä huolimatta olen kuitenkin tyytyväinen hankintaan – malli on ajaton, elegantti ja superkaunis. Yläosa saa vilkkua paidan alta huolettomasti olematta tyrkky. Aika ihanaa.

neo-noir-03

Voisi kai olettaa, että alusvaatevarastoni olisi täysi, mutta ei. Ostoslistani kärkipäässä on uusi punainen alusvaatesetti. En ymmärrä miksi sellaisen löytäminen on niin vaikeaa. Sellainen haaveissa suuntasin viime viikolla Changeenkin. Toivoin, että joulun aika olisi tuonut punaiset liikkeeseen ja olihan toki, mutta mikään malleista ei kolahtanut riittävästi ja jäin nuolemaan näppejäni. Ai niin, ja burgundikin olisi ihanaa! Äh.

Noh, voisi kai sitä pahempiakin heikkouksia olla. Hyvä puoli kai sekin, etteivät nämä vie tilaa. Niin, ja saavat oman olon tuntumaan paremmalta, sillä sitähän hyvin istuvat, oikeankokoiset ja kauniit alusvaatteet tekevät!

Neo Noiria myy ainakin By Pia’s ja käsittääkseni myös Dots -putiikki Helsingissä.