Tuntuu, etten oikein onnistu karistamaan valon puutteen aiheuttamaa syväväsymystä kehosta mitenkään, mutta kuullun perusteella sama ongelma tuntuu vaivaavan useita. Eilen nukuin kymmeneen aamupäivällä, sitten joskus puolenpäivän aikaan torkahdin vielä, samoin kuin myöhään iltapäivällä. Siitä huolimatta uni tuli illalla hyvissä ajoin ja nukuin ongelmitta tänään aamukahdeksaan. Tuolla samalla syklillä voisin varmaan hyvin jatkaa pimeän kauden yli, ellei olisi kaiken maailman velvoitteita.

Koska viime viikolla arki koostui erilaisten työpalasten ja muiden juttujen yhteen sovittelusta, annoinkin itseni eilen pysytellä lähes koko päivän sängyssä. Hetkittäin meinasi sisäinen suorittaja pyrkiä pintaan, mutta tyrmäsi ennen kuin ehti aiheuttaa suurempaa huonoa omaatuntoa oleilusta. Ensi viikko on vielä kalenteri käsissä kiitämistä, mutta sitten joulun pyhät rauhoittaa arkea ja tammikuu näyttää mukavasti keveämmältä töiden puolesta. Mikä toki on näin yrittäjänä riski sanoa, sillä kevyempi on suoraan yhteydessä tuloihin ja toisaalta, asiat voivat muuttua yllättäen. Joka tapauksessa, nyt keveämpi kuulostaa ihan tosi hyvälle ja oikeastaan odotan sitä jo kovasti.

Cinema-talvitakki

Olen viime talvet kulkenut melko samoissa talvivaatteissa, mikä on hyvä asia. Se kertoo siitä, että olen onnistunut hankkimaan kaappiini sellaisia talvivaatteita, jotka kestävät katsetta ja käyttöä talvesta toiseen. Esimerkiksi se eräs Ted Bakerin hieman kalliimpi talvitakkihankintani palvelee nyt neljättä talvea ja edelleen erinomaisesti. Tänä talvena kuitenkin sain kilpailevan klassikkotakin rinnalle. Tätä Voglian Cinema -villakangastakkia silmäilin verkkokaupassa jo loppusyksystä, ja olikin itselle ilmiselvä valinta kun sain valita itselleni tuotteen Voglian valikoimasta. Totta kai se oli tämä!

Ja takki istui päälle juuri, kuten olin toivonut. Kangas on laadukasta ja miellyttävän tuntuista, ja väri on jotain muuta kuin mustaa, mutta kuitenkin monikäyttöistä. Jos kuvasta ei kunnolla erotu, niin yläosa on viinipunainen ja alaosa hyvin tummansininen (lähes musta kyllä). Takki menisi hyvin ilman vyötäkin, mutta itse kun tykkään lähes kaikessa katkaista linjaa vyötäröltä, on solmittavan vyön käyttö itsestään selvä valinta.

Jo pari vuotta (tai ehkä enemmänkin) talvitakkihaaveissani on kiikkunut laadukas punainen duffelitakki, joten ehkäpä se on sitten ensi vuoden hankinta. Myös vaalean takin perään haaveilen sellaisen joskus omistettuani, mutta hyvin näilläkin talven yli pärjää.

Talvitakki: Voglia Cinema -villakangastakki, saatu blogin kautta / Laukku: Marc Jacobs / Nilkkurit: Tamaris

Katso myös nämä

Ilahduta kommentilla!

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.