Praha kahdessa päivässä

2

Praha on niitä Euroopan kaupunkilomakohteita, jonne on aina kiva palata. Se toimi kahdella ensimmäisellä reissukerralla ja hurmasi myös tällä kertaa. Tosin havahduin vasta matkan jälkeen siihen, että vaikka kaupunkia tuli kahlattua ristiin rastiin, monet perinteiset nähtävyydet jäivät tällä kertaa välistä, kuten vaikka vanhankaupungin suosituimmat korttelit ja juutalainen hautausmaa – joskin jälkimmäiseen yritimme, mutta unohdimme sen olevan kiinni juuri lauantaisin.

Onneksi olen molemmat jo vuosia sitten nähnyt, joten niillä sinällään merkitystä. Se millä nyt oli merkitystä, oli kaupungin tarkasteleminen vähän eri näkökulmista ja ennen kaikkea olosta nauttiminen kiireettä.

The Museum of Communism

Ihan ensimmäinen asia Prahassa, jos ei lasketa saapumisen jälkeistä päivälepoa hotellin lempeissä lakanoissa, oli vierailu vain lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevassa kommunismin museossa. Museo oli toki jo teemaltaan kiinnostava, mutta myös erinomaisesti rakennettu. Vaikka se kätkikin sisäänsä paljon asiaa, oli kokonaisuus toteutettu helposti seurattavasti ja visuaalisesti kiinnostavasti. Sisäänpääsy oli melko hintava, mutta museo tarjosi rahoille vastineen. Myös museorakennus on kiinnostava, eikä pientä museokauppaa (jonka yhteydessä toimii myös kahvila) kannata ohittaa.

Jan Palach

Kommunismin museosta luonteva jatke oli Jan Palach, polttoitsemurhan tehnyt opiskelija ja toisinajattelija, joka teollaan protestoi Neuvostoliiton suorittamaa Tšekkoslovakian miehitystä. Iltapäiväivän hiljalleen hämärtyvässä tihkusateisessa maisemassa tavoitimme Wenceslasin aukion, jonka läpi muistan lähes 15 vuotta sitten kiiruhtaneeni balettiin. Pitkän ylöspäin nousevan puiston päästä löytyy Jan Palachin kukitettu muistomerkki. Alueelta löytyy myös runsaasti kauppoja, läheltä trendikkäämpiä ja sivukaduilta vintageliikkeitä sekä jokunen levykauppa.

Paikallisoluet

Mitä olisi matka Prahaan ilman tsekkiläisiä oluita? Illan hämärryttyä ja pitkästä kävelykierroksesta kohmeessa bongailimme pilsner- sekä pivo-kylttejä. Monta vaihtoehtoa ohitettua silmiin osui tunnelmallinen pieneltä näyttänyt olutravintola, joka jatkuikin ylös usein kerroksin kapeiden portaiden yhdistämänä. Paikallisen oluen ollessa edullista, pieni oluttasting oli helppo toteuttaa omatoimisesi. Samalla sai nauttia tsekkiläisen olutravintolan mutkattomasta tunnelmasta ennen ilalliselle suuntaamista.

Prahan linna

Kuuluisaa Kaarlensiltaa on vaikea välttää keskustan tuntumassa liikkuessa. Ja kyllähän se melkein kuuluu Prahan matkaan, kävellä sillan yli ja jos vain mahdollista, kivuta aina Prahan linnalle asti.

Kuulaana talvipäivänä maisemat avautuivat rauhallisen raukeina, eikä kanssaturisteja ollut liiaksi liikenteessä. Puolivälissä matkaa linnalle nipisteleville sormenpäille ja makuhermoille lämmikettä tarjosi pienestä kojusta mukaan napatut lämpimät viinit. Punaviiniä hörppiessä oli suloista jatkaa rauhallista nousua linnaa kohti, ottaen vastaan huikean kaupunkinäkymän, joka huipulta avautuu. Siinä puolenpäivän auringon kirkkaudessa hetki tuntui täydeltä, alhaalla avautuva kaunis Praha, viinin kaiku hehkui kehossa ja lähellä oli juuri oikeaa seuraa.

The Museum of Public Transport

Prahan linnalta matka jatkui kohti julkisen liikenteen museota, joka sijaitsee ikään kuin linnan takana, kortteleissa, joissa kaupunkimaisema yhtäkkiä katoaa ja muuttuu väljäksi omakotiasutukseksi. Liikennevälinemuseo oli oikeastaan pääetappi, linnan alue vain läpikulku, mutta lopulta kävi toisin. Linna tarjosi yllättäneen kliimaksin ja liikennevälinemuseo oli kiinni. Kiersimme laajaa museorakennusta ja livahdimme aidanraosta sisäpihalle kurkkimaan rakennuksen vieressä seisovia ratikoita, ennen kuin paljastuimme ja tulimme viitotuksi poistumaan. Vaikka museo jäi näkemättä sisältä, oli kävely museolle ja alas linnakukkulan takana sijaitsevalle metroasemalle hauska – puhumattakaan ilosta nähdä Prahaa suosituimpien alueiden ulkopuolelta.

HC Slavia Praha

Kiinnostavia elämyksiä matkoilla on löytää paikallista henkeä välittäviä paikkoja, oli sitten kyse asuinalueista, ravintoloista tai muista aktiviteeteista. Tällä reissulla sukelluksen paikalliseen tunnelmaan tarjosi Prahasta kotoisin olevan tšekkiläinen jääkiekkojoukkue HC Slavian ottelu Zimní stadion Edenissä. Kompaktin kokoisella ja sopivan vaatimattomalla areenalla tunnelma oli katossa ja katsojamäärä runsas. Paikallista paikallisille. Areenan fiiliksessä tuntui kuin olisi kuulunut joukkoon. Stadionille pääsi käteävästi keskustasta metron ja ratikan yhdistelmällä, ja samalla näki kivasti Prahaa myös keskustan katujen ulkopuolelta. Ehdottomasti yksi Prahan vierailun kiinnostavimmista kokemuksista!

Hotellissa loikoilua ja hyvää ruokaa

Loman tarpeessa oli tietenkin tärkeää ottaa rennosti. Sen myötä päädyimme laadukkaaseen hotelliin, jossa on mukava vain olla. Näin tammikuussa sesonkin ulkopuolella hotellien hinnat olivat varsin kohtuullisia ja hyviä vaihtoehtoja löytyi varsin huokein hinnoin. Pitkän vertailun jälkeen varasin huoneen Hotel UNIC Praguesta, joka osoittautui erinomaiseksi valinnaksi.

Hotellin alue on viehättävää ja kätkee sisäänsä useita ravintoloita, kuten vaikka mielettömän hyvän intialaisen K the Two Brothers Indian Restaurantin ja ihan hotellia vastapäätä löytyvän nuorekkaan Gulden Draak -olutbaarin. Lisäksi hotellilta on lyhyt kävelymatka kaupungin sydämeen ja metropysäkkikin sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä. Hotel UNIC tarjosi kaivattua pientä luksusta arjen keskelle. Pehmeässä sängyssä oli ihana löhöillä ja juoda lähikaupasta mukaan napattua punaviiniä, lisäksi hotellin aamiainen oli huikea – lukuisia herkullisia vaihtoehtoja ja paljon syötävää myös kasvissyöjille!

Kaikki Praha-postaukset täällä!

Pilsner Urquell – panimovierailu

0

Jos Karlovy Varysta olisi palannut suorinta tietä takaisin Prahaan, olisi jäänyt paljosta paitsi. Valitsemalla raideyhteyden Karlovy Varysta loivasti alaspäin, näki samalla kertaa sekä pienen Chebin kaupungin että yhden Tšekin suurimmista kaupungeista, Plzenin. Eikä yhteenlaskettu junassa vietetty aika edes loppujen lopuksi ollut suuresti menomatkaa pidempi.

Plzenissä tietenkin kannattaa poiketa kaupungin historiallisessa osassa. Erityisesti keskusaukiolla, jolla seisoo jylhä goottilainen katedraali, mutta myös lounastaa yhdessä keskustan moderneista ja edullisista kahvioista. Tärkeintä silti monelle Plzenin vierailijalle on olut, vaikka myös Skoda-automerkki on kaupungista kotoisin.

Pilsner Urquellin panimo sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä juna-asemasta, ja on epäilemättä kaupungin suosituin nähtävyys. Pilsner Urquellin logostakin tuttu kaksiovinen portti näkyy etäälle ja antaa ensikosketuksen valtavaan panimoaluuseen. Portin sisäpuolelle voi kävellä vapaasti, mutta itse panimoalue vaatii oppaan. Erilaisia opastettuja kierroksia järjestetäänkin pävittäin usein ja liput voi varata näppärästi netin kautta.

Pilsner Urquell

Olutta on valmistettu Plzenissäkin kauan, mutta oppaan mukaan järjestäen niin ikävän makuista, että kaupungissa päätettiin yhdistää voimat tavoitteena valmistaa yhdessä se kaikkein parhaan makuinen olut. Siitä Pilsner Urquell sai alkunsa, ja samalla pilsner-oluttyyppi syntyi 1840-luvulla. Pilsner Urquell on tšekiksi Plzeňsky prazdroj, vapaa käännös sanoista on ”pilsnerin alkulähde” – pilsner on siis saanut nimensä synnyinkaupunkinsa mukaan.

Panimoalue on laajentunut kansainvälisen kysynnän räjähdettyä ja tietysti myös valmistus modernisoitunut. Puolentoista tunnin opastetulla kierroksella saa kiinnostavan katsauksen niin panimon tiloihin kuin historiaankin. Kierros kuljettaa läpi vanhojen valmistustapojen ja -osien aina nykyaikaisen pullotuslinjastoihin, jossa valkotakkiset olutasiantuntijat seuraavat monitoreista valmistuksen etenemistä. Kiinnostavinta silti on kosteuden kuluttamat olutkellarit, joissa koleat käytävät jatkuvat maan alla kilometritolkulla.

Panimovierailu on kiinnostava katsaus historiaan oli sitten oluen ystävä tai ei. Aikaa nähneet olutkellarit ja valtavat kuparikattilat tarjoavat visuaalisia elämyksiä ja panimon tarina mustavalkoisine kuvaseinineen tarjoaa kiehtovia ajankuvia.

Matkan aikana maistelluista oluista monet tšekkiläiset olivat turhan vahvoja omaan makuuni, mutta Pilsner Urquellissa oli mukavaa pehmeyttä. Enkä kiellä, etteikö osaansa oluen hohtoon olisi tuonut koleassa kellarissa suoraan valtavasta puutynnyristä lasiin valutettu olut. Ehkä mikä vain olisi maistunut siinä pitkän päivän keskellä hyvälle! Ilahduin kokemukses jopa siinä määrin, että kierroksen päättäneestä myymälävierailusta mukaan tarttui oma jykevä olutmuki kotiin viemisiksi.

Karlovy Vary – Kaunis kylpyläkaupunki

6

Kun puolenpäivän juna Prahasta tavoitti Saksan rajan tuntumassa sijaitsevan Karlovy Varyn, oli näkymässä jotain erityisen herkkää. Vaikka itse asema-alue on rujo, valaisi edellisyönä satanut pumpulimainen lumikerros ja kirkas auringonpaiste maisemaa. Oksille kertyneet lumikerrokset välkkyivät aamupäivän auringon osuessa niihin ja pehmeä lumi leijaili hiljalleen maata kohti lempeänä lumipölynä.

Ajatus oli ollut ottaa taksi vanhaankaupunkiin, mutta sunnuntain hiljainen aseman tienoo ei jättänyt muuta vaihtoehtoa kuin napata matkalaukusta kiinni ja lähteä seuraamaan kaupungin läpi virtaavan Teplá-joen vartta. Ensin mutkittelevaa polkua alas liukkautta vastaan taistellen, aina yli pitkän sillan ja ohi rauhallisten katujen, nousten lopulta takaisin ylös kaupungin kumpuilevaan historialliseen keskukseen.

Kävelymatka tarjosi ikään kuin tilaisuuden sopeutua asteittain Karlovy Varyn koristeellisten talojen yltäkylläisyyteen, joka vanhassakaupungissa lyö silmille kuin makeisten tulva karkkikaupassa. Mitä lähemmäs kaupungin vanhaa osaa saavuimme, sitä enemmän maisemaa valloitti toinen toistaan kuvauksellisemmat Belle époque -henkiset rakennukset, lumikuorrutteiset puut ja läpi kaupungin rauhassa virtaavalla joki. Kuin kaiken kruunaten kanaalin päälle tasaisena rytminä kipusi pienet sillat siroin ajan kuluttamin rautakaitein.

Karlovy Varyn kuumat lähteet

Karlovy Varyn vanhakaupunki on kuin postikortti, eikä siten ihme, että se on suosittu matkakohde. Joskin näin tammikuun puolivälissä mukavan rauhallinen ja hintatasoltaan huokea. Niinpä tämä hetki oli loistava tilaisuus valita majoituksessa vähän parempaa. Karlovy Varyn hotellitarjonta on pieneksi kaupungiksi runsas, mutta aikaa nähnyt. Valitsemamme historiallinen Hotel Romance Puskin sijaitsi aivan vanhankaupungin sydämessä, muutama harppaus mineraalilähteeltä ja kivenheiton päässä joesta. Huoneen suuret vanhat pariovet aukesivat nitisten kevyen lumikerroksen peittämälle ranskalaishenkiselle parvekkeelle, josta avautui valloittava näkymä kaupunkiin. Viimeisenä aamuna heräillessä katselin parvekkeen ovista aamun sinisen sävyjen elämistä kaupungin talojen yllä ja toivoin näkeväni vielä auringonnousun, mutta kirkkaus saapui vasta takaisin juna-asemalle kiiruhtaessa. Puskinissa oli sellaista eleganssia, jonka voi odottaa löytävänsä vuosisatoja vanhasta, terveyttä edistävästä mineraalivedestään ja lukuisista kuumista lähteistään tunnettusta kylpyläkaupungista.

Laskutapojen hieman vaihdellessa suurimpia lähteitä on 13 tietämillä ja pieniä jopa satoja. Suurimpien, nähtävyyksiksikin listattujen, mineraalilähteiden lämpötilat vaihtelevat reilusta kymmenestä asteesta jopa 70 asteeseen. Vaikka ne pulppuavat samasta alkulähteestä parin kilometrin syvyydestä, tuovat niiden lämpötilaerot vaihtelua hiilidioksidin määrään ja lähteistä maistellessa huomaa pieniä vivahde-eroja mauissa. Vesi on hyvin suolapitoista, ja sisältää runsaasti myös magnesiumia ja rautaa.

Karlovy Varyssa ei voi jättää välistä maasta jatkuvana virtana nousevan veden maistamista, vaikka maku saattaakin jättää ilmeen pieneen irvistykseen. Kävelykatujen kojuissa myydään posliinisia nokkamukeja, poháryita, joiden kanssa voi kiertää lähteeltä toiselle kosteuttaen kehoa kuumalla mineraalivedellä. Vesi sopii niin sisäiseen kuin ulkoiseen käyttöön, ja sen uskottuihin terveysvaikutuksiin on luotettu vuosisatojen ajan, joskin vaihtelevin käyttösuosituksin. Historia kertoo joskus suosituksen olleen peräti 60 päiväkupillisessa, mutta tänä päivänä vinkataan, ettei vettä kannattaisi nauttia korkean mineraalipitoisuutensa vuoksi muutamaa desiä enempää.

Eri tavoin nimetyt lähteet sijaitsevat toinen toistaan kauniimmissa paikoissa, paviljonkimaisen kujan päässä, 132 metriä pitkän uusklassisen pylväikön kätköissä, mäennyppylän koristeellisessa katoksessa ja vanhojen pittoreskien talojen lomassa. Oivempaa tekemistä ei olekaan kuin bongailla maasta ja kuparinvärisistä kaarihanoista pulppuavia vesipisteitä ja samalla kävellä ympäri vanhaakaupunkia näkymiä katsellen. Talven leudossa pakkasessa kuuma posliinikuppi lämmittää kivasti sormia ja vienosti höyryävä mineraalivesi hohkaa lempeää lämpöä iholle.

Kaupunkieleganssia ja kuuluisuuksia

Kaupungin vanha nimi on Karlsbad, jota paluuaamun taksikuski edelleen kotikaupungistaan käytti, kysellessään tunnelmiamme vierailusta. Karlsbadin historia ulottuu pitkälle, se on perustettu jo 1300-luvulla ja nimetty keisari Kaarle IV:n mukaan. Sittemmin kuuluisan mineraaliveden perässä kaupungin kylpylöissä on vieraillut sellaisia nimiä kuin Pietari Suuri, Mozart, Freud, Tolstoi, Chopin, Beethoven, Goethe, Kafka ja Karl Marx, montaa muuta suuruutta unohtamatta.

Kaupunki lähteineen on itsessään nähtävyys, ja sitä voi ihailla ylhäältä Diana-näköalatornista, joka sijaitsee köysiradan päässä. Näin tammikuussa näkötorni oli suljettu, mutta korvaava paikka ihastella kaupunkia ylhäältä löytyi kapuamalla mäkeä ylös aina Grandhotel Puppin tuntumaan, jossa kaupunkia valvoo suuri risti Kristus-patsaineen. Aivan patsaan tuntumaan pääse kipuamaan, mikäli uskaltaa ottaa muutaman askeleen hieman huteraan kaiteeseen itseään tukien. Massiivinen Pupp-hotelli on myös yksi alueen nähtävyyksistä. Sen lisäksi, että se on kaunis ja arvokas ulkomuodoltaan, on siinä kuvattu James Bondin Casino Royale-elokuvan Montenegroon sijoittuvat casinokohtaukset.

Vanhassakaupungissa on pieniä turistikojuja, kalliita putiikkeja ja ja muutamia kahviloita, mutta eniten tarjontaa on uudemman kaupungin puolella. Ihania bageleita löytyy trendikkäästä, mutta tunnelmallisesta Bagel Lounge -kahvilasta (T.G. Masaryka 825/45) ja täydelliset pizzat tarjoaa Ristorate-pizzeria Palermo (Moskevská 1526/44). Jälkiruoaksi kannattaa napata kadunvarren kojusta lämmin rullanmuotoinen leivonnainen, Trdelnik, jollaisiin varmasti moni Tšekin matkaaja on törmännyt erityisesti Prahan keskustan kaduilla.

Ostoskohde Karlovy Vary ei ole, mutta estetiikan janoon tarjonta on lähes yltäkylläinen. Jopa niin kaunis, ettei tiedä minne katsoa tai mitä kuvata. Tunnelmallisia hotelleja on useita, ja muutenkin idyllistä mennyttä aikaa henkivää luksusta saa kohtuullisin hinnoin.

Matkustus Karlovy Varyyn

Karlovy Vary sijaitsee Tšekin luoteisosassa ja sinne pääsee Prahasta suoralla junayhteydellä. Matka-aika on noin kolme tuntia, bussilla lähes kolmasosan lyhyempi.

Hyvien yhteyksiensä vuoksi Karlovy Vary onkin suosittu päiväretkikohde ja siinä ajassa ehtii hyvin tutustua vanhaankaupunkiin. Mikäli mielii myös kylpylöihin, kannattaa varata hieman enemmän aikaa. Vuorokauden reissulla ehti tunnelmoida historiallisia alueita kiitettävästi, mutta ottaa myös rennosti hotellihuoneen pehmeissä lakanoissa. Koska Karlovy Vary on niin poikkeuksellisen sievä kaupunki, suosittelen lämpimästi yöpymistä kaupungissa. Romanttiseksi reissukohteeksi se on täydellinen.