Arjen superfoodini – TOP 10

Nyt kun olen kohta vuoden verran voinut työn puolesta sukeltaa ravintomaailmaan ja päässyt lähteltä tutkailemaan ja maistelemaan erilaisia superfoodeja, on keittiön kaappini sisältö muuttanut merkittävästi muotoaan ja erilaisia superfoodeja tulee nykyään syötyä päivittäin. En ole ruokahifistelijä, ei oikein yksin arjessa jaksa vaikka toki hyvästä ruoasta nautinkin.

Suosin siis helppoa, nopeaa ja ravintorikasta ruokaa, mausta kuitenkaan tinkimättä. Niinpä superfoodeissakin suosikkejani ovat sellaiset, joita on helppo miksailla ja lisäillä osaksi tuttuja annoksia. Koska välillä kysytään, mitä superfoodeja itse käytän, niinpä kokosin tähän postaukseen top kymppini, eli ne ei ruokahifistelijän arkisuperfoodit! Toki muitakin tulee käytettyä, mutta nämä ovat ne nopeiten loppuun kuluvat. Työn takia luonnollisesti kaikki CocoVia.

1. Chian siemenet

Ihan ykkönen superfoodeissani ja samalla myös se ensimmäiseni, on chian siemenet. Niitä tulee syötyä lähes päivittäin. Tyypillinen komboni on heittää soija- tai turkkilaisenjogurtin sekaan. Samaan kokonaisuuteen istuu myös mulperit, acai-jauhe ja erilaiset myslit. Chia toimii mainiosti myös tuorepuuroissa ja smoothiessa, mutta oma pääasiallinen käyttö on jogurtin parina.

Chiaa on käytetty ravinnoksi pidempään kuin vaikkapa maissia, ja historiassa se on koettu voimistavana ravintona. Siemenet sisältävät runsaasti hyviä rasvoja ja jpa parikymmentä prosenttia proteiinia. Lisäksi näissä minisiemenissä on kuitua ja kasviperäistä omega 3 -rasvahappoa.

2. Acai-jauhe

Acai-marjat on superravinnetiheitä, ja niistä tehty jauhe ihanan helppokäyttöistä. Löysin acai-jauheen viime syksynä ja sen jälkeen siitä lähtien sitä on tullut käytettyä useamman kerran viikossa. Tyypillisin käyttötapani on sekoittaa jogurtin sekaan, mutta toinen helppo muoto on luonnollisesti smoothien sekaan ujutettuna. Käytön voi ajatella samaan tapaan kuin miten käyttäisi vaikkapa mustikkajauhetta.

Acai-marjojen painosta poikkeuksellisen iso osa koostuu terveellisistä omega-rasvahapoista, mikä on marjalle harvinaista. Lisäksi ne sisältävät mm. rautaa, kalsiumia, kaliumia ja A-vitamiinia. Tuo CocoVin marjajauhe on valmistettu pakastekuivaamalla, mikä tarkoittaa, että siinä voi olla jopa 50 kertainen antioksidanttipitoisuus verrattuna ilmakuivattuihin acai-jauheisiin.

3. Mulperi-marjat

Kuivatut mulperi-marjat tuntuvat jakavan mielipiteitä makunsa puolesta, mutta itse pidän paljon. Jotkut maistavat tunkkaisen maun, itse pienen toffeen vivahteen. Olen sekoittanut mulpereita osaksi mysliseostani, eli niitä tulee nautittua samalla kuin mysliäkin. Lisäksi mulperit sopivat mainiosti tuorepuuroihin ja kannattaa kokeilla myös mulperikarkkeja – maailman helpoimmat tehdä ja erityisesti nuo lakritsaiset versiot ovat järjettömän hyviä!

Valkoisia mulperimarjoja on muuten käytetty perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä jo 600-luvulla eaa. Marjat sisältävät runsaasti kuituja, rautaa, B2-vitamiinia ja kalsiumia.

4. Spirulina-tabletit

Ah, Spirulina! Aloitin spirulina-levän käytön säännöllisesti vuodenvaihteessa ja sittemmin olen hehkuttanut sitä varmaan jokaiselle ystävälleni. Ei päivää ilman spirulinaa! Monet nyrpistelevät spirulinan maulle ja itse taas olen melko laiska smoothieiden kanssa (joihin siis viherjauheita on helppo ujuttaa), joten napsin omat spirulinani puristeiden muodossa. Neljä tablettia joka aamu ja kroppa on saanut supervihreänsä! Spirulina sisältää runsaasti prostkua ja etenkin kasvissyöjiltä helposti uupumaan jäävää B12-vitamiinia. Spirulina on muuten niin ravinnetiheä ravintoaine, että sitä on ollut myös astronauttien käytössä!

4. Opti-MSM

MSM on rikkiyhdiste, jota esiintyy kehossamme luontaisesti ja se vaikuttaa mm. kollageenin muodostumiseen ja nivelten liikkuvuuteen. Nautin Opti-MSM jauhetta päivittäin veden kera, mutta yritän syödä samalla jotain c-vitamiinipitoista, sillä se parantaa jauheen imeytyvyyttä. Jauheessa on melko kitkerä maku, mutta se ärsytti makuhermoja lähinnä vain alussa, nyt hädin tuskin huomaan sitä, eli kannattaa sinnitellä hetki alun mahdollisesta epämiellyttävyydestä huolimatta!

6. Nokkosjauhe

Syön runsaasti kananmunaa ja yksi helpoista arkiruoistani on paistettu kananmuna kaikenlaisilla lisukkeilla, mitä nyt kaapista sattuu löytymään. Lähes joka kerta kuitenkin ujutan sekaan nokkosjauhetta. CocoVin nokkosjauhe on kotimaista ja valmistettu siten, että arvokkaat ravintoaineet säilyvät. Nokkonen (ja nokkosjauhe) sisältää klorofylli A:ta ja B:tä, vitamiineja (A, B1, B2, B6, C, E, K1), rautaa, kalsiumia, kaliumia, rikkiä ja proteiinia. Todellinen kotimainen superruoka siis kyseessä! Ihan herkkuyhdistelmäni on nokkonen ja sinihomejuusto munakkaassa tai paistetussa kananmunassa, nam!

7. Ghee

Gheen löysin vasta tänä keväänä, mutta olin heti ensi kokeilun jälkeen myyty. Nyt se on jo korvannut lähes kokonaan perusruoanlaitossani (eli siis lähinnä paistamisessa) perinteisen voin. Ghee on perinteisellä intialaisella menetelmällä kirkastettua voita, joka ei sisällä laktoosia tai maidon proteiineja. Intialaisen lääketieteen, ayurvedan, mukaan sillä on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Siinä on myös A-, D-, E-, ja K-vitamiinien lähde ja monipuolisesti mineraaleja, kuten magnesiumia, sinkkiä, kuparia, jodia ja seleeniä. Lisäksi se auttaa rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä toisista ruoka-aineista. Gheen maussa on hento pähkinäinen vivahde, minkä en kyllä huomaa jäävän paistamisen yhteydessä ruokaan.

8. MCT -öljy

Syön tosi paljon salaatteja, ja MCT-öljy on niihin ihan täydellinen! Inhoan kookoksen makua, joten meni kauan ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan mauttomaksi väitettyä, mutta kuitenkin kookoksesta valmistettua öljyä. Sen hyvää tekevät ominaisuudet kuitenkin vetivät puoleensa ja kokeilin varovaisesti, siitä lähtien olen valutellut sitä varsin runsaalla kädellä osaksi salaattiannoksiani ja miksaillut muihin kastikkeisiin, kuten balsamicoon. Kyseessä todella on mauton öljy eli kaltaiseni kookoskammoisen ei tarvitse pelätä.

MCT-öljyn rasvahapot imeytyvät elimistöön muita rasvoja helpommin vapauttaen energiaa hitaasti ja siten pitävät hyvin yllä kylläisyyden tunnetta. MCT-öljyssä suosittelen tsekkaamaan, että valmistajalla on RSPO:n (Certified Sustainable Palm Oil) sertifikaatti, muutoin eettisyys voi olla kyseenalainen.

9. Hampunsiemenet

Hampunsiemeniä käytän etupäässä salaattiannoksieni päälle ripoteltuna muiden siemenseosten ohella, mutta joskus myös myslin sekaan ujutettuna. Hampunsiemet ovat superravinnetiheitä, ravintokuiturikkaita sekä hyvä proteiininlähde. Ne sisältävät myös runsaasti hyviä rasvahappoja – hampunsiementen omega-3- ja 6 -rasvahappojen suhde on erinomainen.

10. Raakasuklaa

Raakasuklaata syön lähes päivittäin. Ihan suurinta herkkuani on CocoVin Superschoco Mix, joilla voisin ehkä elää. Parasta ikinä! Kyseessä siis raakasuklaapäällysteisiä cashew-pähkinöitä, mulpereita ja inkamarjoja. Suosikkeja ovat myös Cocovin raakasuklaalevyistä minttu ja appelsiini. Raakasuklaassa ihanaa on se, että sitä oikeasti riittää pieni määrä kerrallaan. Superchoco Mixiä myönnän vetäväni helposti kerralla koko pussin, mutta levyissä riittää pari kolme palaa taltuttamaan makeanhimon.

Aiheeseen liipaten postaus käyttämistäni vitamiinivalmisteista.

Postaus sisältää mainoslinkkejä.

9 Comments

  1. Huomasin ettei listassasi ole kotimaisia ”superfoodeja”, kuten mustikkaa, puolukkaa, lakkaa, mustaherukkaa tai tyrniä?
    Entä pellavansiemenet ja pellavaöljy, auringonkukansiemenet tai rypsiöljy? Kaura- ja ruisleseet?

    Mielestäni termi superfood on hiukan kyseenalainen. Kun tuotetta sanotaan superfoodiksi, onko sen terveysvaikutuksia tutkittu kliinisesti virallisin hyväksytyin testein vai onko taustalla mainosmiesten markkinointikikka?

    Toki ymmärrän tarpeen mainostaa oman yrityksen tuotteita ja moni noista tuotteista voi olla hyväksikin.

    • Heippa,

      Itse asiassa kyseessä ei ole oma yritys eikä yhteistyö, mutta kyllä mm.CocoVin parissa teen töitä, mistä johtuu, että juuri näihin tuotteisiin olen perehtynyt ja juuri kyseinen brändi on vallannut keittiönkaappini. :) Näitä superfoodeja voi ihan yhtä hyvin bongailla myös muilta brändeiltä, jos sattuu jostain kiinnostumaan!

      Useasti superfood kiteytetään niin, että kyseessä on eri alueiden ravinnetiheimmät ruoat (mikä tarkoittaa puhtaasti sitä, että yksi yksittäinen ravitoaine pitää sisällään poikkeuksellisen paljon jotain – tai useita – vitamiinia, proteiinia tai hivenainetta, joka pystytään nykypäivänä hyvinkin tutkimaan). Jokaisella alueella on ne omat ravinneaineensa, jotka ovat vahvoilla jollain saralla pohjautuen siihen, mitä kyseinen maaperä ja ilmasto ruokkii, ja eri ”superfoodbrändit” pyrkivät tuomaan ne yhteen ja kaikkien saataville – ne eivät siis ole suoraan toisiaan korvaavia vaan eri vahvuuksilla varustettuja. Ne siis täydentävät toisiaan, eivät kilpaile keskenään.

      Superfood-termi taas on varmastikin jollain tapaa mainonnan tms. kautta vakiintunut (se taustaa en itse asiassa tiedä, mutta en itsekään ihan täysin termille lämpene), vaikka taustalla on aika simppeli logiikka – erityisen ravintorikas yksittäinen ruoka-aine.

      Toisin sanoen, mainitsemasi ravinnot todella ovat superfoodeja, ne ovat juuri niitä meidän alueen ravinnetiheimpiä ruokia kuten vaikka nokkonenkin :) Listaltani ne eivät löydy sen takia, että käyttämäni marjat vaihtelevat kausittain ruokavaliossani, ja ne nousevat itse asiassa esiin jatkopostauksessa, jossa pureudun siihen, millainen on arkiruokapalettini.

      Pellavansiement ja pellavaöljy ovat varmasti myös hyviä, kuten vaikka hamppu- tai avokadoöljykin, mutta tämä ei ollutkaan lista parhaista tai tärkeimmistä superfoodeista, vaan puhtaasti kymmeneen tiivistetty lista superfoodeista, jotka ovat tulleet säännölliseksi osaksi muuta/aiempaa ruokavaliotani :)

  2. Rypsiöljy ei olekaan hyvä juttu. Siinä on omegojen suhteet päälaellaan eli pitäisi olla enemmän omega kolmosta ja vähemmän kutosta, joka aiheuttaa esim. tulehdusherkkyyttä ja jota saadaan jo ihan liika esim. valmisruuissa. Rypsiöljyssä siis omega 3 on vähemmistönä.
    Chian siemenistä haluaisin sanoa sen verran, että ”ravintoguru” Paula Heinonen kehottaa liottamaan siemenet jopa yön yli tai rikkomaan rakenteen jollain tavalla. Siemenillä on taipumus ”takertua”, eli jos siemeniä vaikka kuivahtaa lautasen reunaan, on ne siinä todella tiukasti kiinni. Heinosen mukaan siemenet voi tarttua ja kerrostua suolen seinämiin, jopa niin, että tukos on mahdollinen. Hyvä liotus ennen käyttöä poistaa tämän ongelman.

    • Kiitos kommentistasi! Rypsiöljy ei olekaan itselle tuttu, eli en sitä käytä, mutta sivusilmällä olen tosiaan jotain siitä lueskellut perehtymättä kuitenkaan sen enempää.

      Chiaa tosiaan suositellaan nautittavaksi nesteen kanssa sen turpoamisen takia, kaikkein paras onkin kun se ehtii hetken olemaan jossain, josta saa imettyä itseensä nestettä, esimerkiksi vaikka jogurtissa. Tuo rikkoontuminen on oleellista ravintoaineiden saannin kannalta, kokonainen siemen kun menee helposti ruoansulatuksen läpi eikä arvokkaat ravintoaineet siten pääse hyötykäyttöön, joten chiat olisi tosiaan hyvä pureskella kunnolla tai surauttaa rikki tehosekoittimella, miksi sopii vaikkapa juuri smoothieen hyvin :)

  3. Ihmettelen mihin ns. superfoodeja tarvitsee?? Suomalainen ruoka ja Suomessa kasvava ja tuotettu ruoka on puhdasta ja turvallista. Tämä mainoskikka on rahojen tuhlausta. Tämä on minun mielipiteeni.

    • Kukinhan saa popsia vitamiininsa ja hivenaineensa miten ikinä parhaaksi näkee, vaikka purkista jos se on jonkun ratkaisu :)

      Ei kai pointti ole se, että juuri jotain tietty roukaa tarvitaan vaan nimenomaan se, että keho tarvitsee tiettyjä vitamiineja, protiineja jne, ja siitä mennään henkilökohtaisiin valintoihin, että mistä ja millaisessa muodossa ne haluaa ammentaa! Itse esimerkiksi en saisi tarpeeksi tummaa vihreää arjessani peruruoasta, ja b12-vitamiini jäisi kasvissyöjänä vähiin, jolloin juuri täydellinen omaan ruokavalioon on spirulina – näin esimerkiksi. Jonkun toisen ruokavalio on erilainen, joten kukin täydentää sitä tavallaan. Mielestäni päinvastoin hienoa, että ravinnosta, raaka-aineista sekä niiden etiikasta puhutaan ja on mahdollisuus tehdä itselle sopivia valintoja!

      Omassa elämässä on ollut hauska huomata se, että mitä ennemmän olen asiaan perehtynyt, sitä monipuolisemmin syön ja suoraan, sitä paremmin voin. Tällainen kombo sopii itselle loistavasti ja oma kroppa pelittää paremmin kuin koskaan, mutta edelleenkin, eihän se tarkoita, että joku muu kokosi samoin – tai edes haluaisi samaa. Itselle esimerkiksi lihattomuus on ollut yksi parhaista (ravinto)valinnoista, mutta ei tulisi mieleenkään sanoa toiselle, miten hänen pitäisi sen kohdalla tehdä, koska kukapa olisin siihen :)

      • Tuota, edellinen postauksesi oli täynnä valitusta ja väsymystä yms. joten miten nämä hyvää tekevät ns. ravintoaineet eivät tepsineet unettomuuteesi ja tressitiloihisi?

        • Höpsö, tiedät sen itsekin ihan hyvin, ettei mikään mitä syö, poista henkisiä kuormitustekijöitä :) Oikea ravinto ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen auttaa jaksamaan ja pysymään terveenä, mutta mikään ravinto ei vie pois elämän vastoinkäymisiä ja henkisiä kipupisteitä (onneksi!!!). Voi että, sepä vasta olisikin; syö mustikkaa ja nokkosta, eikä elämän vastoinkäymiset enää tunnu missään! ;) Olet riittävän fiksu ymmärtämään, että henkiset kuormitustekijät ja vastoinkäymsiet täytyy käsitellä pois päiväjärjestyksestä muilla tavoin kuin ruoalla.

          Vaikkakaan toki pahitteeksi niiden keskellä ei olisi muistaa kiinnittää huomiota syömiseen, on niitä jotka tapaavat lohtusyödä ja sitten niitä, jotka menettävät stressissä ruokahalunsa, mistä tietenkään kumpikaan ei taida olla pidemmän päälle hyvä vaikkakin hetkittäin ymmärrettävää ja jopa ihan sallittua. :)

    • On myös turha kuvitella marketissa kärryjä täytellessä, että syö ”suomalaista, suomessa kasvatettua ja tuotettua ruokaa.” Täällä jo ilmasto asettaa sille rajoituksia tai sitten saa syödä aika yksipuolisesti. En oikein jaksa ymmärtää sitä superfoodien herättämää närää.

Leave Your Reply