Vaikka tykkäänkin molemmista, sekä kulta- että hopeakoruista, niin arkena päädyn useammin hopeisiin. Se ei välttämättä johdu siitä, että pitäisin vain hopeasta niin paljon enemmän vaan pikemminkin siitä, että pidän omistamistani arkikäyttöisistä hopeakoruista enemmän. Oikeastaan, en edes omista mainittavasti simppeleitä kultakoruja, joten jos omistaisin, saattaisi tasoittua käyttöjakauma huomattavasti. Ilmeisesti muut ovat nähneet hopean enemmän jutukseni, sillä kaikki arjessa eniten ranteitani koristavista koruista on lahjaksi saatuja. Tässä niistä suosikkini, normaaleina työpäivinä eniten päälläni näkyvät.
Innsbruckissa sijaitsevasta Swarovskin kristallimaailmasta ostetussa kauniissa ranneketjussa on hieman kultaa, mutta päävärinä on silti hopea. Kullan mukanaolo tekee siitä kuitenkin monikäyttöisemmän, se sopiikin kumpaan tahansa värimaailmaan oikein hyvin. Korussa on myös häivähdys roosaa ja siroja pieniä kristalleja. Tykkäsin siitä hurjasti sen saadessani, ja tykkään edelleen!
Teräksinen Guessin kello on ehkä eniten käyttämäni, ja kuulaudellaan ylipäänsäkin kellosuosikkini. Harmikseni olen huomannut, että se on viime aikoina alkanut jätättämään ja kultasepänliikkeessä epäiltiin, ettei paristojen vaihtokaan asiaa auttaisi. Millään en silti olisi siitä valmis luopumaan, mahdollisen korjauksen hintaa ehkä pitäisi kysellä, mutta toistaiseksi käytän sitä ”pikkuviasta” huolimatta. Olen myös hiljalleen alkanut haikailemaan maskuliinisemman kultaisen kellon perään, juuri sellaisen, joka nyt on kaikilla, mutta minkäs teet, tykkään niistä siitäkin huolimatta!
Nominationin rannekorun sain joskus kymmenen vuotta sitten, eikä se tuntunut silloin yhtään omalta, se näytti jotenkin liian kömpelöltä ja tuntui tylsältä. Koru hautautuikin huomaamattomasti käyttämättömänä korulaatikon pohjalle vuosiksi. Luulin, että lopullisesti, mutta pari vuotta sitten se osui sattumalta hyppysiin ja yllättäen löysi tiensä käyttöön. Sittemmin se on ollut ranteessa usein, harvemmin yksistään, mutta usein kellon vieressä tai hopeista rannekorurykelmää tehostamassa. Nyt voisin jopa ottaa sen pariksi muutaman vastaavan palarannekorun, runsailla raikkailla koristekivillä ja muilla siroilla jutuilla höystettynä. Heh, niin se mieli muuttuu!
Jos Nomination on jo vanha, on ohut hopeinen rannerengas uusi. Sain sen joululahjaksi ystävältä, muistuttamaan viimeisen parin vuoden elämänpolusta ja kaikkien kokemuksien aikaan saamasta kasvusta. Kaunis ajatus, kaunis koru.
Toimistolookin täydentää ohut hopeakaulakoru. Sekin on saatu, mutta blogin kautta. Valitsin sen Glitteriltä ajatellen korun sopivan arkiketjuksi muiden hopeakorujeni pariksi ja niinhän se sopikin, koru on ehtinyt lyhyestä iästään huolimatta olemaan käytössä jo monen monta kertaa.
