”Näytät siltä, että tämä tulee tarpeseen”, kuului ääni viereltä. Mies ojensi suurta sateensuojaa ylleni ja hymyili. En tohtinut sanoa, että oikeastaan nautin siitä, miten sadevanat valuivat ihoa pitkin ja hiukset kostuivat pisara pisaralta. Olin vähän aikaa aiemmin astellut ratikkapysäkille nähden sopivasti edellisten ratikoiden perävalot ja huokaissut sitä, että oli odoteltava koleuden keskellä. Suuntasin tottuneesti katoksen alle ja katselin syksyisen tuntuista maisemaa ja jo pimeää iltaa. Lasipalatsin valot heijastuivat märästä maasta ja huomasin, että kun tarkemmin katsoi, kaikki oli oikeastaan aika kaunista. Harmittelin, etten ollut napannut takkia matkaan, mutta pärjäsi sitä ilmankin.

coffeewall print

Pysäkin kelmeät valot tuntuivat ankeilta ja hetken mielijohteesta astuin syrjään katoksen alta, mutten kaivanut sateensuojaa laukusta. Kävelin laiturin hiljaisimpaan päähän ja seisoin hämärän keskellä. Ilma tuntui raikkaalta ja sadepisarat valuivat hiuksiin ja hiukset päätä myöten. Naurahdin mielessäni sitä, kuinka hullulta näyttääkään vapaaehtoisena seisominen sateessa kun katoksenkin alla olisi tilaa, siellä suojassa, missä kaikki muut olivat. Mutten halunnut katsella kanssaihmisiä vaan kaupunkia valoineen, kosteaa maisemaa ja kauas Erottajalle jatkuvia kiskoja. Ja ennen kaikkea tuntea loppukesän sateen iholla.

Puristin Bikbokin avajaisista tarttunut paperikassia tiukemmin itseäni vasten ja painoin kädet ristiin rinnukselle, viileä tunkeutui verkkaisesti collegepaidan alle ja hentoinen hytinä löysi kroppaan pisaroiden kuljettamana. Silloin ilmestyi herra sateenvarjoineen ja hetken olo oli kuin elokuvasta. Seisoimme siinä ison sateenvarjon alla ja sade rapisi kevyttä kangasta vasten. Ratikan saapuessa kiitin kauniista eleestä ja astuin valoisaan vaunuun. Luovittuani tieni ihmismassan läpi painauduin isoa ikkunaa vasten, katselin vaihtuvaa maisemaa pisaroiden peittämän ikkunan läpi ja hymyilin yksikseni. Kotona sukelsin tähän sohvannurkkaan, vielä märkänä ja edelleen hymyilevänä. Hassu ilta, ihana päivä ja ihan parasta elämässä ovat pienet kauniit hetket.

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovin’ssa.

Katso myös nämä

6 comments

Vastaa

<3

Vastaa

<3

Vastaa

Suloinen teksti. <3

Vastaa

Kiitos ihana <3

Vastaa

:) Minustakin syksy ja varsinkin kaupunki sateella on kaunis<3

Vastaa

Kiva kuulla, että pidät kanssa! Sade tuo ihan uudella tapaa esiin kaikki värit ja jollain tapaa rauhoittaa maisemaa, syksyssä taa on tiettyä ihanaa romantiikkaa, mikä kolahtaa ainakin minuun täysillä :)

Leave a Reply to Anna-Maria Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.