No jopas aika kulkee juosten! Hetki sitten aloitin blogipostauksen kuvitellen, että on vierähtänyt ehkä pari viikkoa siitä kun ehdin viimeksi viettää aikaa blogin äärellä, mutta mitä vielä, olikin kulunut kuukausi! Nyt jo enemmän. Eikä tunnu yhtään siltä. Nämä viikot vain katoavat sellaista vauhtia, että hetkittäin on ihan sivustaseuraaja olo.

Taisinkin aiemmin mainita, että aloitin kuukausi sitten intensiivisen kahden kuukauden työprojektin, jonka tiesinkin työllistävän paljon, mutta en osannut ajatella, kuinka paljon se sitoisi myös ajatuksia. Vastuulla on tällä hetkellä aika paljon, mikä tarkoittaa sitä, että niinä vapaahetkinäkin mieli raksuttaa jo tulevia juttuja ja kaikkea muistuttavaa. Olenkin yrittänyt olla itselle armollinen ja ajatellut, että kaikkea ei tarvitse juuri nyt ehtiä tai jaksaa, niinpä blogi on jäänyt tilapäisesti taka-alalle. Kiitos kuitenkin kaikista ihanista viesteistä, täällä olen edelleen, ja nyt jo tuo työprojekti on aika tarkalleen puolessa välissä, joten ennen kuin huomaakaan, alkaa taas olemaan aikaa muuhunkin.

Siitä vähän päälle, ja edessä on todella kauan odotettu loma. Vihdoin on alkanut tuntua siltä, että näin tuplarokotettuna tiettyihin kohteisiin maailmalla on jo ihan ok lähteä, niinpä tällä viikolla varasimme miehen kanssa lennot Italiaan. Se oli todella ex tempore kohde, ihan vain ajatuksella, että jonnekin olisi ihana päästä, ja koska Italiassa tuntuu moni käyneen viime aikoina, vaikutti se näinä aikoina hyvältä vaihtoehdolta. Sitä siis odotellessa.

Sitä ennen pitäisi kuitenkin päättää, mitä haluan tehdä asumisasioiden kanssa. Menin ja ostin sijoitusasunnon viime kuun lopussa, ja sen myötä tapahtunut intensiivinen asuntomarkkinoiden seuraus on saanut ajattelemaan, josko sittenkin myisin asuntoni. Vaikka jo tämän vuoden puolella. Ajatustyö on vielä kesken, mutta tällä viikolla olen ollut siihen vaihtoehtoon kallellaan, mutta pidätän vielä oikeuden muuttaa mieltä. Töiden lisäksi siis paljon ajateltavaa siinäkin. Ei ihan pieniä päätöksiä.

Toisaalta, asioilla on tapana loksahtaa paikoilleen, siihen luotan nytkin. Juuri tällä hetkellä on hektisempi vaihe, mutta sekään kestä loputtomasti ja varmasti muutaman viikon kuluttua olen monen muun asian suhteen viisaampi. Blogi siis saattaa vielä hetken päivittyä verkkaisemmin, mutta tarkoitus ei suinkaan ole tätä kuopata, ehkä vain testata erilaisia tapoja olla. Onhan tämä kulkenut elämässä jo vuodesta 2008, joten hyvä välillä ottaa vähän etäisyyttä ja antaa itselle tilaa inspiroitua.

Katso myös nämä

Ilahduta kommentilla!

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.