Nousin sateisena tiistaiaamuna Tampereelle vievään junaan yhdessä äitini kanssa. Tarkoitus oli sekä viettää yhteistä kahdenkeskistä aikaa että kierrellä kaupunkia ehkäpä vähän menneitäkin muistellen. Äitini on kasvanut Tampereella ja itse olen siellä syntynyt, mutten elämäni paria ensimmäistä kuukautta pidempään asunut, niinpä oma kosketuspinta tuohon kauniiseen kaupunkiin liittyy lähinnä sukulaisvierailuihin ja kesiin Tampereen lähistöllä. Niinpä nyt olin innoissani valmiina Tampere-kierrokseen äitini opastuksella!

visit tampere 1visit tampere 3visit tampere 6

Kun saavuimme perille, oli kaupunki vielä hiljainen, kaupat vasta availivat oviaan ja katukuva vaikutti kesäaamuksi autiolta. Ehkäpä kolea ja sateinen sää vaikutti asiaan, mutta säästä huolimatta olimme päättäneet ottaa kaupungin haltuun jalan. Kävelimme kaupunkia halkovaa Hämeenkatua pitkin tunnelmalliseen Kauppahalliin, istuimme hennon turkoosina hehkuvan rakennuksen keskellä sijaitsevaan kahvilaan ja katselimme päivään heräilevää tilaa. Seinän vieressä penkillä istui eläkeläismiehiä uneliaina, sillä samalla paikalla, johon isoisäni oli viimeisinä vuosinaan tavannut tulla aikaa kuluttamaan.

Aamukahvin jälkeen otimme suunnaksi Laukontorin, ihastelimme matkan varrelle osuvia sisustusputiikkeja ja kurkistelimme houkuttelevia näyteikkunoita. Torille päästyä aurinko pilkahteli hetken taivaalla ja päivä alkoi päästä käyntiin. Kolusimme Radiokirppiksen pöytiä ja muistelimme sen viereisessä ravintolassa vuosi sitten vietettyä sukukokousta.

visit tampere 32visit tampere 7

Jatkoimme matkaa ja kävelimme pitkin Satamakatua. Kuuntelin tarinoita äidille tutuista rakennuksista ja ihailin kauniita rakennuksia. Näkötornintiellä ympärillä avautuva vehreä maisema tuntui kosteuden keskellä ihanan raikkaalta ja vihreä entistä syvemmältä. Vain harva oli liikkeellä ja vielä harvempi kävellen. Kipusimme Pyynikin näkötorniin ja katselin joka suuntaan avautuvia maisemia, Näsinneula, Pyhäjärvi ja Pyynikin saaret. Nojailin kaiteeseen ja annoin katseen lipua tyynessä maisemassa. Vesipisarat eksyivät verkkaisesti iholle ja lempeät tuuli liikutti hiuksia.

visit tampere 8visit tampere 10

Ja mitä olisikaan vierailu näkötornissa ilman kuuluisia munkkeja? Laskeuduimme tornia kiertäviä portaita alas kahvilaan ja pehmeän munkkirinkelin sokeri tarttui huuliin. En muista, olinko koskaan aiemmin syönyt näitä kuuluisia herkkuja, vaikka niin monesti olinkin niistä kuullut.

visit tampere 17visit tampere 18visit tampere 21visit tampere 14visit tampere 23

Kun astuimme ulos tuosta 1929 valmistuneesta rakennuksesta ja jatkoimme kohti Pispalaa, sateensuoja sai taas käyttöä. Pysähdyimme paikalle, jossa joskus oli ollut hyppyrimäki ja kurkimme jyrkästi vievää rinnettä alas. Kuulin tarinoita Pyynikin ajoista ja leikkipaikan kommelluksista. Kävelimme Pispalanharjua ja pehmeän väriset puutalot reunustivat tietä. Äiti osoitteli taloja ja pihoja, missä oli asunut sukulaisia, missä ystäviä. Yhdessä piharakennuksessa oli ollut yleinen sauna, toisessa talossa vietetty värikästä elämää ja kolmannessa kohdassa sattunut onnettomuus. Annoin katseen vaeltaa maisemaa ja kurkin sisään vehreästä portista ja kuuntelin, mielessäni kuvittelin, millaista elämä oli joskus näillä kulmilla ollut.

Kaarsimme tietä alas takaisinpäin ja jo kaukaa näkyi punertava puutalo, äitini lapsuudenkoti. Siinä, missä nyt oli kahvila, oli joskus ollut kauppa. Seisoimme edessä ja seurasin käden liikkeitä. Keittiönikkuna, kauppiaan ovi, naapurin suurperheen asunto. Nousimme varovaisesti pihatietä ylös ja kurkkasimme varovaisesti talon taakse. Kivijalassa seisovaan kahvilaan olisi ollut mukava istahtaa, mutta näin viikon ensimmäisinä päivinä se piti ovensa suljettuina – joku toinen kerta sitten. Seisoin samassa kohdassa, jossa äitinikin oli joskus kuvaan ikuistettu. Hieman on aikaa siitä mennyt ja Pispalankin alueen henki ja asukaskunta muuttunut, vaikka katukuva onkin vielä kuulemma häkellyttävän samanlainen.

visit tampere 24visit tampere 28visit tampere 26

Kävelimme tietä ja ohitimme pienen betonielementtitalon, alueen ensimmäisen kerrostalon. Tuon 60-luvun ilmestyksen, jonka äiti kertoi joskus sisävessoineen olleen se kadun ihailluin talo. Nyt harmaita seiniä katsellessa oli vaikea samaistua tuohon viidenkymmenen vuoden takaiseen tunteeseen. Sen sijain ihailin entisöityjä puutaloja ja niiden kutsuvia pihoja.

Jatkoimme Pispalasta matkaa takaisin keskustaan, ohitimme kilometritaloksi kutsutun talovanan sekä modernin terveyskeskuksen. Astelimme Satakunnankatua ja jossain matkan varrella vastaan tuli palvelutalo, jossa isoäitini vietti viimeiset vuotensa. Hiljalleen mieleeni alkoi hahmottua kartta, jonne elämän varrelta tutut paikat löysivät tiensä. Jos ennen olin vain vieraillut yksittäisissä pisteissä, nyt havahduin niiden välisiin etäisyyksiin. Palaset loksahtelivat uudella tapaa yhteen.visit tampere 30visit tampere 40

Päivä oli kääntynyt jo iltapäivään kun seisoimme sillalla katselemassa koskimaisemaa. Suuntasimme Vapriikkiin lounaalle ja poikkesimme alakerran vaatehistoriaa esittelevässä näyttelyssä verestelemässä äidin nuoruuden työkuvioita kotimaisen muodin maailmassa. Kun astuimme ulos satoi jälleen, mutta kuuro taukosi kun saavutimme Koskikeskuksen ja löysimme päiväkahviseuramme aulasta odottamasta. Mitäpä olisi matka Tampereelle ilman sukulaisia? Niinpä nappasimmekin tätini matkaan ja istahdimme päiväkahville viehättävään Taito Shopin yhteydessä sijaitsevaan kahvilaan, joka sekin linkittyi omalla tavallaan menneeseen, tuossa samaisessa ketjussa kun oli aikoinaan äidin käsitöitä myynnissä ja sitä kautta ne matkasivat turistien matkassa maailman muihin kolkkiin.

visit tampere 34visit tampere 31 visit tampere 35 visit tampere 36

Kahvihetken jälkeen koukkasimme kiertokautta takaisin Kauppahalliin, nappasin pienen kakun kotiin viemisiksi ja otimme verkkaisesti suunnaksi juna-aseman antaen viimein itsellemme mahdollisuuden kurkkia Hämeentien liikkeitä ja poiketa Stockamannilla kuluttamassa Tampere-päivämme viime hetket. Junaan nousin väsyneenä, mutta onnellisena. Pitäisi useamminkin suunnata päiväretkelle kotimaassa ja puolinukuksissa kotimatkalla pohdin, millaisia kaupunkikierroksia keksisin kotikaupunkiini.

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovin’ssa.

Katso myös nämä

10 comments

Vastaa

Olipa kiva lukea sinun näkemyksiä Tampereesta :). Itselle kaupunki on niin tuttu, kun sielä olen muutamat vuodet asunut – nyt tosin olen jo palannut takaisin maalle, kotikonnuille :).
Kauppahalli on kyllä ihana paikka ja jotenkin niin tunnelmallinen <3

Vastaa

Kiva kuulla! :) Kauppahalli oli kyllä ihana! En ymmärrä, miten en ole sinne aiemmin eksynyt, vaikka ohi olen kyllä useasti kävellyt :) Sinne on suunnattava ehdottomasti uudelleen, kuten myös Tampereelle pian!

Vastaa

Olipas kiva juttu omasta kotikaupungista :) Itse on jo vähän sokeakin kaikelle mitä täällä on tarjolla. Näin kesällä olemme tosin pyöräilleet siellä täällä, vahingossa tulee hurautettua paikkoihin joihin ei autolla tai muuten eksyisi.

Tuo Cafe Pispala on huippu, sieltä saa myös todella hyvää ruokaa.

Löysin blogisi vasta eilen, tosi kivalta vaikuttaa! Jään ehdottomasti seurailemaan.

Vastaa

Niinhän sitä tapaa olla, että omaan kotikaupunkiin ikään kuin vähän turtuu – saman huomaan hyvin itsellä Helsingin suhteen, sitä koluaa vain tiettyjä paikkoja ja katuja eikä aina edes muista pysähtyä kunnolla katsomaan ympärilleen :)

Voi että, niin harmi, että tuo Cafe Pispala oli juuri tuolloin kiinni! Sen olisin kyllä ehdottomasti halunnut testata, mutta ehkä ensi kerralla sitten!

Kiva kun löysit blogini pariin ja kiitos kovasti kivasta kommentistasi! Ihanaa viikonloppua :)

Vastaa

Kivasti kirjoitettu ja kuvitettu juttu! :) Itsekin otan ensi viikolla pariksi yöksi suunnaksi Tampereen, vähän kuin viime vuodenkin kesälomareissulla. Aikuisiällä en ole siellä monesti käynyt (ehkä vain neljästi), mutta on kyllä yksi Suomen viehättävimmistä kaupungeista. Eikä tuulikaan taida olla yhtä julma kuin täällä Helsingissä. ;) Muun muassa juurikin noita Pyynikin Näkötornin munkkeja himoitsen. Saa nähdä tuleeko poikeuttua siellä vai jossakin muussa kahvilassa – testattavien kahviloiden ja ravintoloiden lista kun on pitkä myös Tampereen suhteen. Ainakin se vielä suhteellisen uusi Sokos Hotel Torni tulee testattua yöpymispaikkana. :) Hotelliaamiaiset, ah. Kivaa päivänjatkoa!

Vastaa

Oi, kuulostaapa kivalta! Ja niin totta, hotelliaamiaiset ovat aivan ihanaa luksusta :) Pitäisikin ehdottomasti tehdä vastaava minireissu ja päiväretken sijaan viettää yksi hotelliyö. Sellaista olen haaveillut Tallinnaan kun sielläkin tulee vaina käytyä vain päiväretkellä, mutta yhtä hyvin samaa ideaa voisi toteuttaa kotimaassa :)

Ja ihan samaa mieltä, Tampere on yksi Suomen viehättävämmistä kaupungeista ja toden totta, vapaa vastaavasta merituulesta, joka tempoo usein kauniinakin päivinä Helsingissä! :)

Aivan ihanaa Tampereen reissua ja tietenkin kivaa viikonloppua!!

Vastaa

Oikein mukava ja tunnelmallinen juttu Tampereesta, kiva kun kävit täällä kotikulmilla!

Vastaa

Kiva kuulla! :) Olipa kiva piipahtaa Tampereella, ehdottomasti täytyy toteuttaa vastaava päiväretki uudelleen ja uusiin kulmiin tutustuen :)

Vastaa

Oi, kotikaupunkini! :) Korjauksena, että Tampereella on siis Hämeenkatu, ei Hämeentie ;)

Vastaa

No niinpäs onkin!! Kiitos korjauksesta, mikä lie ajatuskatkos sattunut :D

Leave a Reply to Anna-Maria Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.