haikon-kartano-029

Löhöän sängylläni harmaaseen kollegeasuun kietoutuneena ja mietin mennyttä kuukautta. Pimeys iski voimalla ja oli päiviä, jolloin tuntui, että hädin tuskin pääsin hereille. Aamut takkusivat ja unirytmi hapuili. Kehon kaamosshokkia vastaan taistelin hyvillä asioilla, hyvällä seuralla ja hyvää tekevällä ruoalla.

Kiinnitin tavallista enemmän huomiota ravinnon säännöllisyyteen, vähensin makeaa, vaikka pimeys saikin kropan huutamaan suklaata. Alkoholia ei tehnyt mieli, joten kuun aikana viiniä kului olemattomasti. Niin, ja sitten liikunta, pakotin itseni jumppaan, joogaan ja pilatekseen. Ehkä kiitos kaiken sen selvisin marraskuusta jotenkuten. Ja vaikka väsymys hallitseekin edelleen, niin ainakin kroppa tuntuu vähän freesimmältä kuin ennen marraskuuta, se on sentään jotain.

Yksi kuun hyvinvointiteoista oli miniloma Haikon kartanossa, jonne suuntasin yhdessä kaimani kanssa. Tavoitteena oli panostaa hyvinvointiin ja tietenkin rentoutua.

haikon-kartano-06haikon-kartano-05haikon-kartano-04 haikon-kartano-0024 ruutumekko-0038haikon-kartano-036haikon-kartano-025

Se viikonloppu teki hyvää, kuten pieni maisemanvaihdos yleensäkin. Ei tarvitse mennä kauas päästäkseen irti arjesta. Vaikka emme edes tehneet kummia, kävimme kartanon pilates-tunnilla, söimme hyvän illallisen ja vain haahuilimme kauniissa miljöössä, sekin riitti rentoutumiseen. Lauantai-illankin nuokuimme sohvalla, juttelimme ja ihan vain olimme. Arjen kiireiden keskellä oli oikeastaan aika kivaa, ettei viikonloppuun ollut tullut ladattua liiaksi, vaikka toki tekemistä olisi riittänyt. Pilates oli meille juuri sopivasti!

Haikossa olen vieraillut aiemminkin ja sinne on aina kiva palata. Keväällä muuten poikkesin tutustumassa uudistettuun Haikon kylpylään testaten tuolloin kylmähoitoa, eli kapselia, jossa lämpötila laskee jopa -130 asteeseen – mielenkiintoinen kokemus kaltaiselleni kylmäkammoiselle!

haikon-kartano-013chaikon-kartano-09haikon-kartano-019

Majoitus saatu blogin kautta.

Olen iloinen, että marraskuu on ohi. Kuukausi tuntui pitkältä ja väsyneeltä, nukuin huonosti, mutta tein paljon – siitä ehkä nuo päällimmäiset fiiliksetkin. Joulukuulta toivon enemmän rauhaa, rentoutumista ja hyviä yöunia. Aion panostaa glögihetkiin ja noh, ihan vain lämpimiin hetkiin. Joulun tunnelmointiin.

En ole yleensä järin jouluihminen, toisaalta en ole mitenkään joulun vastainenkaan. Kuljen jossain siellä keskimaastossa, ei joulujutut ärsytä, mutta en koe tarvetta rakentaa perinteitäkään. Voin viettää joulua tai olla viettämättä, kumpi vain käy, tilanteen mukaan. Tänä vuonna kuitenkin ajattelin fiilistellä. Onhan kotiinkin eksynyt muutama joulujuttu (tosin näyttäisivät paremmalle, jos joskus jaksaisi siivota) ja pikkuisen kuusen sain viime viikonloppuna matkaani Ilonan metsästä, maisemista, joista myös nämä kuvat ovat. Lumi toi joulufiilistä, mutta eiköhän sen tavoita täällä kaupungissakin, vaikka maa on vielä musta.

hunter-kumisaappaat-19 hunter-kumisaappaat-10hunter-kumisaappaat-21hunter-kumisaappaat-16hunter-kumisaappaat-9hunter-kumisaappaat-25hunter-kumisaappaat-26hunter-kumisaappaat-27hunter-kumisaappaat-12

Takki: H&M / Neule: Gina Tricot* / Farkut: Lindex* / Kumpparit: Hunter* /
Pipo: Global / Huulipuna: MAC Bowl me over*

*saatu blogin kautta
Kuvat: Ilona Savitie

Niin itselle kuin omalle työllekin etäpäivät ovat tärkeitä. Koska päivätyöni on jatkuvaa sisällöntuotantoa, tarvitsee se toki suunnitelmallisuuden ja tavoitteiden ohella luovuutta, ja luovuus tarvitsee tilaa. Etäpäivät ovatkin yhtä kuin tilaa luovuudelle, ne ovat arvokasta aikaa inspiroitua ja hoitaa työn ideoivaa puolta.

Etäpäivärutiinikseni onkin muodostunut se, että aamupäivän vietän jossain juuri sillä hetkellä itseä kiinnostavassa ja inspiroivassa kahvilassa, suuren kahvin ja mielellään arkiaamupalan merkeissä. Iltapäivällä hyödynnän luonnovalon ja otan somekuvia varastoon kotona, jonne puolen päivän jälkeen laskeutuu jopa harmaina päivinä kivasti valoa. Kuvien muokkailut jätän suosiolla toimistopäiviin, rutiiniluonteisempaa työtä voi hyvin tehdä toimistomiljöössä, mutta visuaaliseen suunnitteluun ja sommitteluun tarvitsen omaa rauhaa ja rekvisiittaa käsien tuntumaan.

paulig-kulma-03n

Ylläpitämieni somekanavien visuaalinen erilaisuus on kiehtovaa ja niitä lähestyykin siksi vähän eritavoin. Huomaan hyllyilleni eksyneen entistä enemmän kiinnostavista superfoodeista ja löytäneeni myös ennen melko etäisiksi jääneet sporttituotteet. Monet iltapäiväkahvit taas korvaa Celsius.

Työn alla onkin postaus ”omien brändien” suosikkituotteista, sellaisista, jotka ovat jääneet pysyväksi osaksi arkeani. Jos ette vielä seuraa somekanavia, kannattaa napata ainakin instatilit seurantaa, kaikkien niiden sisällönhallinta on siis käsissäni ja pikkuhiljaa alkaa omakin tuntuma niin brändien kuin somekanavien sielunelämään löytyä. Tsekkaa siis FAST, CocoVi ja Celsius! Ja oman instatilinihän löydätte täältä.