Tai vaihtelevasti lähettäjästä/sanojasta vaihdellen vaikkapa Anna, Anna-Marja, Anna-Mari, Ann-Mari, Anne-Mari, Anne-Maija, Anne-Marie tai sitten sukunimestäni vääntynyt etunimi. Ja niin, siihen ensimmäiseen kysymykseen, minkä yleensä saan; ei, ei ole lempinimeä. Toivon itseäni kutsuttavan Anna-Mariaksi, mutta todellisuudessa suuri osa taitaa kutsua jollakin noista ensin mainituista muodoista, ainakin aluksi. :) Siitä huolimatta en ole lyhentänyt, en osaisi nähdä itseäni Annana tai Mariana. Kaksiosainen on välillä hankala, etenkin sähköpostien kanssa, mutta nimi on osa minua. Toista nimeä ei liioin ole, vain tämä yksi yhdistelmä, joka hätäkasteessa yli 29 vuotta sitten paperille rustattiin.

En halua lempinimiä, en osaisi kuvitella itseäni muuksi, kaikki lempinimiväännökset tuntuvat vierailta ja onnekseni asia on verrattain hyvin hyväksytty, mitä nyt välillä joku lipsauttelee hassuja lyhennyksiä tai lempinimiä ja aina on olo on yhtä vieras, minustako oli kyse? Hellittelynimet toki hyväksyn silmät sädehtien, mutta niitäkin soisin kuulevani vain harvoilta ja valituilta. ;) Ulkomaisille kollegoille olen yleensä vain Anna, vaikka itse pidän kiinni oikeasta yhdistelmästä. Se tuntuu hassulta, en ole Anna, mutta usein on vain helpompi antaa olla. Muutoin se on tylsästi ihan vain Anna-Maria, tai A-M, kuten kiireessä sähköpostini välillä kuittaan.

Näillä puheilla ja pitkän hauduttelun jälkeen päätin heittää yli viisi vuotta palvelleen nimimerkin muistoihin pölyttymään ja siirtyä käyttämään omaa nimeäni, nimimerkki kun on tuntunut hölmöltä jo jonkin aikaa, ovathan kasvonikin näkyneet jo hetken säännöllisesti blogissa ja tunnistettavuus sillä tasolla ollut ja mennyt. Joten hei, hauska tutustua – ihanaa, että olet siellä! :)

omakuva secret 1

Katso myös nämä

65 comments

Vastaa

Hei vaan ja kivasti toteutettu nimen esittely :)

Vastaa

Kiva kuulla, kiitos :)

Vastaa

Ulos kaapista ;) Etusivulla ihmettelin eka, et onks meillä uus bloggaaja :D

Vastaa

Heh, no vähän siltä kyllä tuntuukin, uusi vaihe ainakin ;)

Vastaa

Hauskaa, että tulet omalla nimelläsi ”esiin”. Ymmärrän hyvin tuon kaksiosaisen nimen hankaluuden. Vaikka oma nimeni on vain yksiosainen, siinäkin on ollut jos minkälaisia kirjoituvariaatioita. Sen sijaan oikealla nimelläni mua ei kutsu kukaan, vaan kaikki kutsuvat lempinimelläni. Siksi on ihan kiva olla ”virallinen” täällä blogimaailmassa. : )

Vastaa

Hih, ehkä alkaa olla jo aika, onhan summamutikassa valkattu nimimerkki palvellut jo niin kauan (en olisi silloin ikinä uskonut) ;) Ihana, joillain kyllä tuntuu niin vakiintuneen lempparinimet, että ihan hämmentyy jos joku sattuu kutsumaan oikealla nimellä – ei heti tajua, kenestä olikaan puhe :)

Vastaa

Heippa Anna-Maria! Olipa söpö ja tyttömäinen kuva! Usko tai älä, olen ihan juuri viime aikoina miettinyt oikeaa nimeästi! :) Näytätkin ihan Anna-Marialta! :) Minä tuoreena bloggarina ujostelen todennäköisesti vielä pitkään kliseisen nimimerkkini takana, hah! :)

Vastaa

Oi ihana, kiitos! :) Hih, ymmärrän hyvin, mullakin meni aika kauan asiaa sulatellessa! Viime keväänä (tai varmaan jo aiemminkin?) vaihtoa vakavissani ajattelin, mutta vasta nyt sain toteutettua. Eka onkin kyllä niin helppo aloittaa nimimerkillä, ja mikäänhän ei estä myöhemmin vaihtamasta omaan nimeen jos siltä alkaa tuntua! :)

Vastaa

Hauska tavata Anna-Maria! Erittäin kaunis, ehta suomalainen nimi :). Ja tottakai, mikäli nimi on kasteessa annettu, niin miksi sitä pitäisi kutsua eri tavalla? Kai se on se, että kokee, että on ”helpompaa” sanoa lempinimellä, kun siinä menee se mikro-osasekunti vähemmän aikaa sanoa ;) Kiva, kun päätit kertoa nimesi!

Vastaa

Hih, kiitos :) Totta, molemmat nimet löytyvät suvusta (varmaan useampaankin otteeseen) ja silti vanhempien ajatuksen mukaan nimi taipuu myös kansainväisesti helposti käytettäväksi. No niinpä, oon saanut joskus kuulla, että kun ei jaksa sanoa koko nimeä, niin eikö voisi kutsua jollain lempinimellä. Olen mielessä hämmästellyt, että kuinka paljon enemmän aikaa koko nimen (joka nyt ei kuitenkaan mikään kohtuuton ole) sanomiseen menee :D

Kiitos sinulle kommentistasi ja ihanaa illan jatkoa!!

Vastaa

Minäkin olen Anna, joskaan en Maria. Kiva, että bloggaat nyt omalla nimelläsi!

Vastaa

Oi, huippua! On tää kyllä vähän jännää nähdä oma nimi kommenteissa ja tuolla sivupalkissa, hui ;)

Vastaa

Moi!

Vastaa

Heippa Arja :)

Vastaa

Ihana kuva!

Joskus aikoja sitten avauduit juurikin siitä, kuinka hankalaa kanssaihmisten on käyttää oikeaa nimeäsi, muttet paljastanut sitä… Mietin silloin pitkään (joo, oon vähän outo :) ), että mikäköhän nimesi mahtaa olla, ja hei päädyin oikeaan! :D Lapsena olisin jostain syystä halunnut ehdottomasti kaksiosaisen nimen, mutta kyllähän tällä Maijallakin on pärjännyt… mutta siis, hauska tavata Anna-Maria!

Vastaa

Voi ei, olen ilmeisesti jäänyt monet miettimään mikä se nimeni, jonka kanssa niin tuskastelin, mahtaa olla ;) Mutta aivan huikeaa, että osuit vielä oikeaan :D Hih, mä taas olen aina miettinyt, että miksei nimi voi olla helppo ja yksiosainen, mutta nyt olen jo ihan silleen sopivasti sinut asian kanssa, ja ymmärrän jo tavata sen varmuuden vuoksi joka kerta hyvin hitaasti ja selkeästi. Kiitos kommentistasi ja kuin myös, nyt kun sanoit nimesi niin koin suuren ahaa elämyksen nimimerkkisi kanssa Maya – Maija, loistavaa! :)

Vastaa

Apuva. Kun on melkein viisi vuotta tiennyt toisen nimimerkillä, niin on vaikea yrittää muistaa se oikea nimi. ;) Hihii.
Rohkea veto. <3

Vastaa

Hih, en mäkään tiedä miten osaan katsella ruutua, jossa onkin oman naaman lisäksi myös oma nimi. Hui :D

Vastaa

Olipas tutun kuuluisia ajatuksia. :) Sillä erotuksella tosin, että itse omistan lempinimen ja aika erottuvan. Itse en kuitenkaan ikinä esittele itseäni lempinimellä, vaan käytän aina kaksiosaista nimeäni. Olen niin tottunut tuohon lempinimeen, ettei se haittaa, onhan se ollut mulla vauvasta asti! :)

Vastaa

Hih, musta on aina ihana ”tavata” muita kaksiosaisen nimen omaavia, etenkin läheltä liipaavia! Kiinnostavaa aina on muun muassa se, että aika monella (näin ihan mututuntumalla) tuntuu oelvan lempinimi. Ehkä siihen vaikuttaa, miten on lapsena kutsuttu, että sopiiko lempinimi korvaan vai ei? Itse olen ollut koko lapsuuden vanhemmille Anna-Maria, niin ehkä sitten ei oikein ole tuntenut oloaan tutuksi yhdenkään lempinimen kanssa. Ei sillä, rennompihan se saattasi olla, mutta turha kai yrittää väkisin enää vääntää kun sellaista ei ole matkan varrella luonnostaan muodostunut :)

Vastaa

Hei!
Kiitos että jaoit nimesi kanssamme! =) blogisi on aivan ihana ja tuo päiviin iloa kamalasti ja nyt kun kerroit nimesi niin kokonaisuus on täydellinen! Kaunista syksyn jatkoa!

Vastaa

Oi, kiitos Sari ihanasta kommentistasi! Juuri tällaiset sanat tuovat iloa minun päiviini, kaunis kiitos siis sinulle <3

Vastaa

:) Hauskaa. Ihan luontevaa ja hyvin tuttua aloittaa ensin ilman että näytää kasvoja ja sitten pikku hiljaa jakaa nimi tms., kun luontevalta tuntuu.

Vastaa

Hih, niinpä :) Mulle vaan taisi jäädä tämä anonyymiusvaihe vähän päälle, kun muu blogimaailma tuntui jo aikaa sitten siirtyneen luontevasti nimiin ja kasvoihin. Noh, kukin kai miten luontevimmalta tuntuu :)

Vastaa

Ihanasti toteutettu postaus, ihan sun tyylisesti <3 Olen ollut lukijana iät ja ajat, kommentoitua vaan tulee liian harvoin, mutta täällä ollaan. Ihana blogi, kiitos siitä :)

Vastaa

Oi ihana, kiitokset!! Aivan mahtavaa, että kommentoit, et uskokaan miten iso ilo muutamista sanoista voi tulla – kiitos siis sinulle, ja ihanaa, että olet pysynyt matkassa mukana jo pitkään, olen otettu <3

Vastaa

Moikka Anna-Maria ja kiitos vielä eilisestä huippuseurasta! Ja tietysti oikean nimen paljastamisesta:)

Vastaa

Hih, kiitos sinulle!! Hassua nähdä oma nimensä täällä ruudulla, mutta kai siihen tottuu ennen kuin huomaakaan :)

Vastaa

Hei Anna-Maria! Olen lukenut blogiasi monta vuotta ja jotenkin aika kivaa saada tietää sinun oikea etunimi :)

Mulla on ongelmia sukunimeni kanssa. Mulla on kaksiosainen sukunimi ja se aiheuttaa aika tavalla päänvaivaa välillä.. :D Tosin sekin johtuu siitä, että en naimisiin mennessä halunnut luopua omasta harvinaisesta nimestä, mutta en halunnut olla ilman miehenikään nimeä :D

Vastaa

Oi, kiitos ihanasta kommentistasi ja aivan mahtava kuulla, että olet ollut matkassa mukana jo monta vuotta! Se on aina yhtä häkellyttävää kuulla, ja olen todella otettu :)

Hih, olen miettinyt, että tähän perään en todellakaan voi ottaa kaksiosaista sukunimeä, muuten edessä olisi katastrofi! Onneksi mun sukunimi on vastapainoksi suht helppo, uniikki, mutta helposti lausuttuna hahmotettava (paitsi ulkomailla). Tuo taitaa olla aika monella syy kaksiosaiseen, ja myönnän, että itselläkin voisi olla vaikeuksia luopua omasta sukunimestä, juurikin sen harvinaisuuden takia :)

Vastaa

Hei Anna-Maria, ja hauska tutustua :). Kiva, että uskaltauduit paljastamaan oikean nimesi; se luo bloggaajasta aina todellisemman kuvan :). Kun itse aloitin oman blogini, olin aluksi vain pelkkä T, mutta melko pian paljastin oikean nimeni :).

Asiaan täysin liittymättä, mitä herkkuja suosittelisit ostettavaksi Chjokosta mukaan? Olemme varanneet sieltä suklaabrunssin, ja haluan ehdottomasti ostaa myös jotain suklaisaa herkkua mukaankin, namskis :). En ole nimittäin koskaan käynyt Chjokossa, joten tämä herkkuhiiri odottaa tuota brunssia jo nyt vesi kielellä :P.

Vastaa

Hih, kiitos ihanista sanoistasi ja tosi kiva juttu, että on nimi tuo lähemmäs, sitä ehkä vähän sillä toivoinkin :)

Oi, Chjoko, mun niin pitäisi kanssa mennä sinne taas! Itse olen ihan hulluna Chjokon praliineihin, ne ovat todella vivahteikkaita, joten jos tarjolla on erikoisempia makuja, niitä ehdottomasti kannattaa maistaa, sillä oman kokemuksen mukaan jännänkin kuuloiset yhdistelmät ovat olleet ihanan harmonisia ja silti jotenkin, hmm, puhtaita? Mutta mikäpä siellä ei olisi hyvää, mutta anakin noita praliineita on niin helppo ottaa kotiinviemisiksi :) Nam!

Tuun sitten kurkkimaan blogiisi, mitä tykkäsit ;)

Vastaa

Kiitos vinkistä, täytyykin siis ainakin niitä praliineita ostaa :). Olemme tulossa Helsinkiin vasta lokakuun alussa, mutta pöytävarauksen Chjokoon teimme jo nyt, ettei vain unohdu, tai mikä pahinta, ettei tilaa enää olisi ja brunssi menisi ohi suun :).

Vastaa

Oi, kun kiva että tulit esiin omalla nimelläsi. Nimesi on kaunis!

Vastaa

Oi ihana, kiitos <3

Vastaa

Itse asiassa sinun nimesi on tullut ilmi joskus muutama vuosi sitten, silloisen ex-poikaystäväsi aikaan, kun hän sai valita sinulle vaatteet vaatekaapistasi oman mielensä mukaan (työkäyttöön ja vapaa-ajalle) ja tekstiin oli tullut sinun nimesi ihan ilman mitään selittelyjä. Joten, eipä tämä uutinen ole, ei varsinkaan kaikille meille jotka blogiasi ovat lukeneet jo sen ensimmäisistä postauksista lähtien..

Vastaa

Totta, hyvin muistit! Se on myös muistaakseni kerran näkynyt yhdessä kuvassa, minulle kirjatussa kortissa :) Että en sitä sinällään ole vakvasti piilotellut, mutten toki kuuluttanutkaan. Olen myös miettinyt, että kaikki jotka lähettävät sähköpostia minulle tai ostavat huuto.netistä, ovat kyllä saaneet nimeni hyvin helposti tietoonsa, salaisuudesta siis on turha puhua ;)

Aivan ihana kyllä kuulla, että olet ollut matkalla jo niin pitkään. Olen todella otettu ja vähän häkeltynytkin :)

Vastaa

Minäkin muistan törmänneeni blogissasi oikeaan nimeesi jo aiemmin :) Tekee itsekin mieli jatkaa samalla linjalla, eli täällä kirjoittelee Minna; nimimerkkini tulee toisesta nimestäni :)

Vastaa

Hih, hyvä muisti :) Aivan ihanaa, että olet pysynyt matkassa mukana!! Niin, ja tietenkin, ihana tutustua ;)

Vastaa

Moikka melkein-kaima! :) Vähän epäuskoisena luin postauksesi – Minä olen ristimänimeltäni Anna-Maria, mutta vanhempani ovat aina kutsuneet minua Annaksi ja tässä nimi-identiteetissä olen koko ikäni elänyt. 18-vuotiaan muutin nimeni Anna Mariaksi eli muotoon, jossa sen on ”oikein”. :)

Nämä nimiasiat ovat mielenkiintoisia. Koulussa väliviiva tuotti ongelmia, kun Annoja meissä 80-luvulla syntyneissä riitti ja jotkut siksi halusivat lisätä tuon Marian nimeni perään. Silloin jopa vähän inhosin nimeni Maria-osaa ja 18-vuotiaana tosiaan nappasin viivan pois.

Nyt postauksesi jälkeen aloin miettiä, että oikeastaanhan minulla on oikein kaunis nimi. Ehkä on jo aika päästä yli peruskouluaikaisesta nimitraumasta ja myöntää, että se Maria on ihan ok. Väliviivalla tai ilman. :)

Vastaa

Hih, jopas! En ole elämäni varrella törmännyt henkilökohtaisesti yhteenkään samannimiseen, mutta toki tismalleen samaa muotoa on silloin tällöin vilahtanut jonkun muun puheissa tai missä nyt nimiin voikaan törmätä, lehdessä tai ohjelman lopputeksteissä :)

Annoja totta tosiaan on ympärillä riittänyt (ja jokunen Mariakin), joten ehkä sekin on vahvistanut tarvetta pitää kiinni molemmista nimistä kaksiosaisen kaiken hankaluuden uhallakin (Annahan olisi verrattain helppo, se tuntuu menevän kaikille ilman tavailua läpi).

Lapsena nimi tuntui hankalalta ja hölmöltä, nyt aikuisena asialla ei oikeastaan enää ole juuri merkitystä. Enemmän rassaa se, ettei joku vaivaudu kirjoittamaan oikein jos vaikkapa sähköpostin osoitekentästä nimen kirjoitusmuoto on tarkastettavissa (jos ei, niin silloin asia on tietty eri:)) tai jatkuva tavailu, mutta muuten, nimenä itsessään, menköön ;)

Mutta olis ehkä hauska tavata kasvotusten joku samanniminen, tulisi ehkä katsoneeksi nimeä ulkopuolelta toisin kuin nyt. :)

Vastaa

Kaunis nimi!

Vastaa

Kiitos! :)

Vastaa

Heippa Anna-Maria, hauskaa, että päätit jatkaa omalla nimellä. Olen kans niin tottunut tuohon ex-nimeesi, hihi. Kaunis on oikea nimesi ja arvokkaan kuuloinen väliviivoineen kaikkineen. Itse olen oman nimeni paljastanut blogissa, mutta silti en osaisi sillä kirjoittaa. Olen joskus miettinyt nimeni muuttamista ihan virallisesti, mutta omistan niin pitkän sukunimen, että sen kanssa en jaksaisi pitkää etunimeä. Sen kirjoittaminen kassalla yms veisi niin rutosti aikaa ;)

Vastaa

Hih, kiitos ihanasta kommentistasi! Tuntuu kyllä itsestäkin tosi hassulta, niin pitkään nimimerkki on palvellut – mutta kai sitä nopeasti taas tuttuu, ja ehkä kohta vanha nimimerkki tuntuu vuorostaan hassulta ;) Itsellä on onneksi suht lyhyt sukunimi, sillä muuten kasassa olisi tosi ”raskas” kokonaisuus, mutta yhdistelmäsukunimeen en ikinä (kyllä, uskallan sanoa) aio päätyä, se olisi aivan liikaa! Jos nyt jo joutuu tavaamaan, niin mitä siitä sitten tulisi :)

Vastaa

..ainiin ja mulle on kehittynyt joku ongelma töissä, jossa on työporukassa 3 kaksiosaista nimeä, jotka vielä vähän samansuuntaiset.. oijoi, ei näillä aivoilla meinaa onnistua :D

Vastaa

Voih, liian samankaltaiset nimet työympäristössä on kyllä haaste :) Itse en jostain syystä ole kovin moneen kaksiosaiseen törmännyt, tai noh, kyllähän niitä säännöllisesti tulee vastaan, mutta suurin osa niistä on tuntunut käyttävän vain ensimmäistä osaa tai sitten lempinimeä (ja kaksiosaisuus saattaa tulla ilmi vasta jossain kirjoitetun muodon bongatessaan) :)

Vastaa

Tiedätkö – mietin juuri vähän aikaa sitten, että tuo Korundi tuntuu jotenkin vähän hassulta ja pohdin samalla, että mikähän oikea nimesi on :-) Joten kiva tämä ulostulo! A-M on paljon luontevampi!

Vastaa

Hih, munkin korvaan se on alkanut tuntua jo jotenkin oudolta ja kuluneelta. Vaikka oma nimikin nyt näyttää hassulta kun nimimerkkiin on tottunut, mutta jo viime keväänä oli vahvasti sellainen tunne, että siitä olisi aika luopua, mutta läheiset kannustivat vielä miettimään asia. Noh, annoin asian hautua kesän ja lopulta en enää meinannut malttaa odottaa, että saan sen vaihdettua, ja nyt olen oikein tyytyväinen – ihana kuulla, että myös sinusta tuntuu luontevammalta!! :)

Vastaa

Seuraan blogiasi, mutta olen kommentoinut ehkä vain kerran aiemmin liittyen Skotlannin matkaasi. Olin ihan kuin puulla päähän lyöty kun luin tän postauksen otsikon, kuulosti niin tutulta tää nimi – olen nimittäin itsekin Anna-Maria. Täytyy sanoa, että yllättävän harvoin on tullut kaimoja vastaan. Olen itse käyttänyt oikeaa etunimeäni oikeastaan vasta muutaman vuoden ajan, sitä ennen käytin paljon Annaa. Nyt en osaisi ajatellakaan enää esitteleväni itseäni ”pelkkänä” Annana, ja joskus suorastaan särähtää korvaan jos joku vieraampi ihminen kutsuu minua niin. Aiemmin ajattelin, että tämä kaksiosainen nimi on jotenkin hankala ja kömpelö, mutta nykyään tykkään nimestäni kovasti ja rakastan tuota Marian mukanaan tuomaa lisää ja sen r-kirjaimen rosoisuutta. Siihen on kyllä saanut tottua, että tämä nimi kuullaan/ymmärretään väärin – kerran eräs henkilö ihan välttämättä halusi kutsua minua Ann-Marieksi :-) Mukavaa olla kaimoja!

Vastaa

Oi ihanaa, hih, kaima (tätä ei voi usein sanoa, yleensä on enemmän meilkein kaima kuin kaima:))! Omalla kohdalla ei kasvotusten ole koskaan kaimaa tullut vastaan, mutta toki samaan nimeen on kiertoreittejä törmännyt.

Itsekin olen vuosien varrella tullut jo hyvin sinuiksi nimen kanssa, ja tykkään siitä, että vaikka yhdessä onkin kaksi todella perinteistä nimeä, ei niihin yhdessä liikaa törmää. Ja voi että, hauska kuulla,että muillakin samannimisillä on vastaavia kokemuksia ja alkoi naurattaa tuo Ann-Marieksi kutsuminen, itsellä on nimittäin pari ihan tismalleen samanlaista tapausta hyvässä muistissa, ja kuinka hassulta se itsestä kuulostaakaan! ;)

Kiitos ihanasta kommentistasi, olipa mukavaa, että lukijoiden joukosta löytyy kaima :)

Vastaa

Tämä varmaan kuulostaa vähän hassulta, mutta ihan on itsesi näköinen nimi – nätti ja omanlaisensa! Hei vaan, Anna-Maria :)

Vastaa

Hih, hauska kuulla :) Itse ei osaa tietenkään yhtään tarkastella nimeään ulkopuolelta, joten huippua kuulla, että nimi istuu kantajaansa ;)

Vastaa

Täälläkin yksi Anna-Maria ilmoittautuu :) Minä tosin olen aina ollut Anna, ei koskaan ole käytetty koko nimeä. 80 – luvun lapsia minäkin :)

Vastaa

Oi jopas! Täällähän on päässyt kommunikoimaan kaimojen kanssa enemmän kuin koskaan aiemmassa elämässä ;) En ole kurkkinut yhtään Väestöliiton (?) nimirekisteriä, mutta taitaa viissiin nimen piikki ajoittua juuri 80-luvulle :) Ihana ”tavata”! ;)

Vastaa

Oho, olin ajatellut että nimi on enemmänkin tyyliä Noora-Tiina tai Jenni-Lotta tai jotain ihan poikkeuksellista, mutta Anna-Mariahan kuulostaa aika yleiseltä ja ”tavalliselta”. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu kertoo että teitä (juuri tuossa kirjoitusasussa) on viime vuosisadan alusta lukien ollut 2553. Hassua miten tuosta niin usein tulee vääntöä – itse saattaisin kirjoittaa korvakuulolta tuon ilman tavuviivaa (vaikka nimipalvelu näemmä kertookin että sen nimisiä on löytynyt vain kolmisensataa) mutta muuten sehän on tosiaan helppo, ymmärrettävä ja nätti nimi =)

PS. Nyt kun tämä askel on otettu jään odottamaan että blogin nimi vaihtuu muotoon Public Wardrobe ;)

Vastaa

Heh, sepä se, omastakaan mielestä siinä ei ole mitään erikoista, ja molemmat nimet ovat erikseen sellaiset, jotka menisivät varmaan suurimmaksi osaksi oikein, mutta voi että, yhdessä ei sitten millään! Tai noh, Anna on kyllä usein oikein, mutta Mariaan eksyy yleensä J-kirjain, tai sitten varmaan vielä useammin viimeinen A jää pois. Siksi aina nykyään puhelimessa tavaankin sen ”Anna-Maria, väliviivalla ja ia-päätteellä” (etenkin jos sähköpostiosoite on kyseessä) :) Hassua on myös, kuinka väärin se tulee monesti kun saan sähköpostia, vaikka sähköpostiosoite on oikein (siitähän sen nimen kirjoituksen voisi maailman helpoiten tarkistaa), niin silti tulee aloitus ”Hei Anne-Mari (tai jotain muuta omaan silmään yhtä hassua)”.

Hih, ihan totta, ei tämä nyt tosiaan enää kovin salainen vaatekaappi ole ;)

Vastaa

Hei! Olen seurannut ihanaa blogiasi jo monta vuotta, mutta nyt vasta jätän ensimmäisen kerran merkin itsestäsi. Tunsin suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska olen nimeltäni Leena-Maria, enkä halua itseäni muuksi kutsuttavan. Ulkomaisille kollegoille tämä tuottaa erityisesti vaikeuksia, ja he tituleeraavat minua automaattisesti ”Lenaksi”, mutta korjaan ja korjaan. En koe olevani identiteetiltäni Leena enkä tunnista itseäni, jos joku minua sillä nimellä kutsuu. Myös Suomessa ongelmaa esiintyy, koska kaikki uudet ihmiset luulevat automaattisesti, että Leena on kutsumanimeni. Mutta olen tottunut myös siihen, että kutsutaan milloin miksikin annamaijaksi, maijaleenaksi tai annaliisaksi. I feel you! (sukunimeni on myös väliviivallinen, mutta ei mennä nyt siihen ;)

Vastaa

Voih, niin tutulta sanasi kuulostavatkin ja ihan mahtavaa, että löytyy muitakin kaksiosaisesta kiinni pitäviä! Ja Leena-Maria on ihanan uniikki kokonaisuutena, joten en yhtään ihmettele, että haluat pitää siitä kiinni sellaisenaan. Siinä on sama juttu kuin oman nimeni kanssa, mukana on kaksi yleisesti ilmenevää nimeä, mutta yhdessä se on silti ihan oma, hieman harvinaisempi nimi.

Tuntuu niin hassulta kun muut sumeilematta lyhentelevät, vaikka itse aina pitää kiinni kokonimestä. Kertaakaan en ole itse käyttänyt vain Annaa, mutta silti niin moni poimii sen automaattisesti käyttönimeksi. Itse en tohtisi olettaa, mutta kai se on seurausta sille, että se oletus on osunut riittävän monta kertaa omalle kohdalleen, ettei halua itse pitää itsestään selvänä, että ensimmäinen nimi on käyttönimi :)

Ihanaa, että jätit kommentin! Ja aivan mahtavaa, ett olet pysynyt matkassa jo pidempään, olen otettu :) Aurinkoista (toivottavasti) viikon jatkoa sinulle!!

Vastaa

Hei, onpa jotenkin outoa/hauskaa kuulla oikea etunimesi/nimet. Se on oikein kaunis ja itse asiassa sopii siulle hyvin! :) Tässä on totuttelemista, kun on tottunut nimimerkkiin. Joskus aikoja sitten luin vanhan postauksesi, jossa pohdit nimesi hankaluutta ja siitä asti jäi mietityttämään mikä oikea nimesi onkaan. Varmaan kuulun siihen ryhmään, joka kirjoittaa nimesi juuri sellasena kuin se on ilman lyhenteitä. Hauska tutustua, Anna-Maria!

Ps. Komppaan m:n kommenttia ylhäällä blogin nimestä, sama tuli mieleen. ;)

Vastaa

Hih, itsestäkin on tosi hassua kun nyt ruudulla näkyy oma nimi, mutta kai tähän pian tottuu? ;) Hauskaa, että tuo nimipostaus tuntuu jääneen monen mieleen, vaikka siitä on vierähtänyt jo aikalailla aikaa!! Itsestä tuntuu aina hassulta kun jollain menee kerrasta nimi oikein, siihenkin toki törmää, mutta sitä tuntuu melkein joka kerta hämmentyvän ja havahtuvan oikeellisuuteen, sen verran harvinaista se kuitenkin on, että saa heti huomion kun tuntematon lausuu tismallisesti oikein (eikä tule epämääräisen mutinan takaa) ;)

Vastaa

Tunnen tuskasi :D. Nimeni on tyyliin Tiinaleena, ja usein se kirjoitetaan väärin. Yleensä sinne livahtaa väliviiva, mutta Anna-Leenat yms. ihan eri nimet on kuultu. Minusta on ollutkin helpompaa sanoa vain alku etunimestäni, koska siten on paremmat mahdollisuudet mennä nimen oikein :D. Lukiossa kokeilin sitä, että ilmoitin nimeksi vain esim. Tiinan koulun papereihin, mutta jotenkin se ei vain ole oikein ja pitäydyn virallisimmissa yhteyksissä ihan oikealla nimelläni.

Teen itse ihan samoja virheitä toisten nimien kohdalla eli kirjoitan yleensä viivan kanssa, vaikka se voisi olla erikseenkin tai yhteen ilman väliviivaa kuten minulla. Onpa niitä vääriä nimipareja tullut käytettyä, jos on useampi ihminen esittäytynyt samaan aikaan.

Vastaa

Oih, voin kuvitella! Väliviiva on varmaan sellainen, että se oletusarvoisesti väliin ympätään (vaikka kyllä mullekin tulee postia yhteenkirjoitettuna, välillä ja sitten tietenkin ihan oikein väliviivalla, mutta nimet ympärillä vain on mitä sattuu ;)).

Itse olen aika herkkä kysymään nimen kirjoituksesta/sanomisesta muilta, kai sen takia, että itse on kohdannut niin monia hassuja muotoja omastaan. Sähköpostia lähettäessäni tarkistelen myös huolella vastaanottajakentästä, että nimi tulee varmasti oikein, sillä itse saan jatkuvasti ihan mitä sattuu ”Hei Anni-Mari” (työ)s-posteja, vaikka vastaanottajakentässä olisikin osoitteessa oikein hyvin tarkistettavissa nimen kirjoitusmuoto. :)

Vastaa

Ihana postaus!<3 Kuulosti niin tutulta kaikki! Täällä nimittäin toinen, jonka nimi on kaksiosainen ja kaikkea vääntelyä on tullut kuultua!:D Ja lempinimeäkään ei oikein löydy! Nykyään tosin käytän paljon pelkkää nimeni ensimmäistä osaa, vaikka en välttämättä haluaisi, etenkin työasioissa se helpottaa kuitenkin, kun monilla tuntuu menevän aina väärin.:)

Vastaa

Oih, kohtalotoveri! ;) Sitä on väkisinkin tottunut kuulemaan erilaisia variaatioita, mutta ei se silti tietenkään poista sitä, ettei se omaan korvaan hassusti särähtäisikin, myös jatkuvaan tavaamiseen on niin tottunut, että nykyään sen tekee usein jo ihan pyytämättä. Annan käyttö nimenä olisi niin paljon helpompaa, mutta en kyllä mitenkään osaisi nähdä itseäni Annana, joten ei auta muu kuin hymyillä eri nimivariaatioille, mitä vastaan tulee :)

Leave a Reply to m Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.