En tiedä missä vaiheessa kaikki muuttui, mutta useinhan muutos saapuu varkain. Jostain se tipahtaa kytevänä ajatuksena, levottomuutena, jonka yhtenä aamuna huomaa roihahtaneen liekkeihin, joita ei saa enää taltutettua.

Olen ollut ”aina” työelämässä, jollain tavoin ansainnut viimeiset 15 vuotta. Olen tehnyt järkeviä valintoja ja karruttanut ansioluetteloa, tehnyt töitä syvällä huolellisuudella ja saavuttanutkin. Läpi ajan olen ollut tunnollinen. Ajattelin sen kantavan, ja kyllähän se kantoi, väsymykseen. Ympärillä vuodet kuluivat ja aloin yhä enemmän kyseenalaistaa, miksi olen siinä, minne olen menossa ja mitä varten nousen aamuisin. Väsymys alkoi tunkeutua jokaiseen soluun, mutta samaan aikaan levottomuus piti otteessaan. Olin ja tein koska pitää, mutten tuntenut enää onnistumista tai iloa. Tunsin turhautumista, kyyneleet seurasivat kotiin ja toivoin, että se kuuluisa kohtalo puuttuisi peliin. Mutta en usko kohtaloon ja kytevä ajatus alkoi hiljalleen saada voimaa, muotoa.

Aika kului, tiesin mitä täytyy, mutta rohkeus ei vielä riittänyt. Samaan aikaan kuulin, kuinka onnekas olen kun minulla on vakityö. En tuntenut itseäni onnekkaaksi, tunsin itseni kuolleeksi. Väsyneeksi, onnettomaksi. Aika kului, mutta minä en enää ollut mukana, mieleni oli jossain muualla. Pysähdyin miettimään, että olin antanut ajan mennä ihan liian kauan. Kehoni oli oireillut huomaamatta jo aikaa, mieleni vielä kauemmin, mutta on niin vaikeaa pysäyttää juna, joka menee tasaisen varmasti eteenpäin, turvallisesti ja ennustettavasti. Mutta turvallisuus on uhka kehitykselle, on helppo unohtua pitämään kiinni varman huomisen illuusiosta.

Ajatukseni eivät olleet kulkeneet enää pitkään aikaan, hamusin tilaa ja toivoin, että aika pysähtyisi hetkeksi, jotta voisin ajatella ja olla vain hetken. Huomasin kadottaneeni jossain kohtaa matkaa sen mitä haluan seuraavaksi, mutta tiesin, että olin etsinyt sitä väärästä paikasta.

huawei-p8-8

Halusin nähdä kätteni jäljen, tehdä jotain, mihin minulla on annettavaa, millä on merkitystä, mutten enää pystynyt ajattelemaan selvästi, jäsentelemään ajatuksia poluksi, jota seurata. Samalla olin niin väsynyt, että ajattelin, ettei minulla ole juuri nyt annettavaa kenellekään, arkiviikko hurahti töissä ja viikonloppu meni ladatessa itseään seuraavaan. En enää haikaillut työmatkustelua, päinvastoin, välttelin sitä, enkä liioin odottanut uran seuraavaa porrasta, haikailin merkitystä ja sisältöä. Palkka ja työkaverit lämmittivät, mutta mikään muu ei. Se ei riitä, elämä on aivan liian lyhyt sellaiseen arkeen.

Keräsin rohkeutta ja ajattelin, etten voi saada, jos en uskalla kokeilla, hypätä tuntemattomaan ja luottaa, että elämä kantaa, että kun yksi ovi sulkeutuu, jossain avautuu toinen.

Erilaisten ajatusten, pitkien keskustelujen, turhautumisen ja lamaantumisen läpikäymisen jälkeen koitti se päivä kun sain sanottua, että nyt riittää. Minun suuntani on toisaalla, en tiedä vielä missä, mutta nyt alkaa se matka, kun etsin suuntani ja alan tekemään asioita, jotka antavat eivät vain ota. Haluan kävellä tietä, jonka olen valinnut, en vain lipua jonnekin. Mutta hallinta on otettava, sitä ei anneta. Niinpä eilen aloitin päivän tuttuun tapaan istumalla koneen ääreen kahvikuppi kädessä, mutta en tarttunutkaan tavallisiin asioihin vaan tuijotin hiljaa ruutua ja annoin näppäimistön täyttää tyhjää viestipohjaa. Tein siitä virallista, kirjoitin ylös sen minkä olin jo ääneen sanonut.

Irtisanouduin.

Kun vuoden ensimmäinen kuukausi päättyy, päättyy myös liki kuuden vuoden työrupeamani tutussa toimistossa, tuttujen ihmisten keskellä. Tammikuun loputtua alkaa uusi aika. Ne jotka ovat jo tienneet, ovat kysyneet, mitä seuraavaksi. Hymyilen ja vastaan, etten tiedä, sillä en todella tiedä millainen on helmikuun ensimmäinen päivä, tai toinen tai aika siitä eteenpäin, mutta odotan jo nyt sitä vaihetta, autiota aikaa, joka on samalla täynnä mahdollisuuksia. Minulla alkaa uusi vaihe elämässä, joka johtaa jonnekin, vielä tuntemattomaan määränpäähän. Tämä vuosi tulee olemaan toisenlainen, se on lupaus itselleni.

Katso myös nämä

90 comments

Vastaa

Wau! Todella rohkea päätös, mutta yllä kuvailemasi perusteella myös ihan varmasti todella hyvä valinta. Tunnen muutamankin ihmisen, jotka ovat sairastuneet aika pahoin työelämässä kun eivät ole kuunnelleet omaa itseään ja heitä ei ole terveyden ammattilaisten toimesta otettu vakavasti. Tuolla upealla asenteellasi elämällä on varmasti tarjota sinulle vaikka ja mitä! :)

Vastaa

Voih, kiitos ihana sanoistasi ja kannustuksesta!! Toden totta, niin herkästi voi palaa loppuun jos unohtaa kuunnella itseään ja kehoaan, tai ei saa tarvitsemaansa tukea. Jännityksellä jään odottamaan, mitä tämä uusi vuosi tuo osaltani tullessaan :) Ihanaa ja ilontäytteistä uutta vuotta myös sinulle!

Vastaa

Täältä edelleen täysi tuki päätöksellesi ja isot tsemppihalit. <3 Eikä kannata murehtia liikaa mitä seuraavaksi, kyllä elämä pitää eteenpäin menemisestä huolen.

Vastaa

Kiitos ihana!! <3 Tuellasi ja kannustuksellasi on ollut valtava merkitys kaikkien näiden pähkäilyjen keskellä :)

Vastaa

Hyvä Anna-Maria! Rohkea päätös ja teko, ihailen!!

Vastaa

Kiitos ihana Saara sanoistasi <3

Vastaa

Mahtavaa! Itsekin olen kerran tehnyt noin, ja pelkkää hyväähän siitä loppujen lopuksi seurasi.

Vastaa

Sepä se, tuttu ja turvallinen arki helposti kaventaa näkökentää, ja täysin uuteen tilanteeseen joutuessan näkeekin ihan toisella tapaa mahdollisuuksia ympärillään. Ihana kuulla, että muutos toi sinun kohdallasi hyvää vastaan – en malta odottaa, mitä muutos minun kohdallani tuo tullessaan! :)

Vastaa

Hienoa ja rohkea päätös! Onnea uuteen, erilaiseen vuoteen! :)

Vastaa

Kiitos Ninnu kannustuksestasi!! Ihanaa uutta vuotta myös sinulle :)

Vastaa

Itse olen tuon kaltaisia päätöksiä tehnyt muutaman kerran. En ole katunut. Kyllä elämä kantaa:) Ja joskus siihen tilanteeseen on ajautunut yllättäen, haluamattaan. Silloinkin on, niinkuin sanoit, uusi ovi auennut kun toinen on sulkeutunut. Tsemppiä!! Hieno juttu, itseään pitää kuunnella.

Vastaa

Kiitos kannustvasta kommentistasi, ihana kuulla, että kokemusta vastaavasta löytyy! Tuohon itsekin haluan uskoa, että uusi tilanne tuo eteen tyystin uusia mahdollisuuksia, joita ei olisi osannut nähdä vanhassa. Jännityksellä ja ilolla odotan, mitä tämä vuosi tuo tullessaan :)

Kiitos sanoistasi ja ihanaa alkanutta vuotta!!

Vastaa

Tiedän tunteen. Tarkalleen. Ajoin itseni täysin loppuun viitisen vuotta sitten tekemällä vuoden ajan neljän ihmisen työt ympäri kellon. Ei siinä enää työmatkat tai raha lämmitä. Eräänä iltana romahdin, sain paniikkikohtauksen ja tajusin etten pysty siihen enää. Parin kuukauden huilin jälkeen tiesin mitä oli tehtävä. Sitä helpottuneisuuden ja vapauden tunnetta on vaikea selittää. Hyppäsin tuntemattomaan ja se oli elämäni viisain teko.

Mulla on ihan sama periaate; kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Tätä vähän osasin kaavailla joistain postauksistasi, silloin jo ahdistuksesi oli helposti luettavissa. Oot tehnyt varmasti täysin oikean päätöksen, nyt on aika nauttia siitä ja mitä tulevaisuus tuo vielä tullessaan!

Upeaa ja vapauttavaa uuden vuoden alkua! <3

Vastaa

Voih, kuulostaapa tutulta ja juuri tuota olen itse pelännyt, että antaa vain asioden mennä siihen pisteeseen kun keho (tai mieli) sanoo itsensä hetkellisesti kokonaan irti, parempi jos pystyisi reagoimaan edes vähän ennen!

Ihailen kovasti tekemääsi hyppäystä ja voi että, toivon niin kovasti, että löydän itsellekin sen suunnan, mikä tuntuu oikealta. Olen varma siitä, että tila hengittää tuo ihan uusia mahdollisuuksia ja kykyä nähdä ympärilleen. Tietenkin jännittää, mikäpä iso muutos ei, mutta silti tiedän jo tehneeni täysin oikean valinnan! :)

Kiitos ihanasta kommentistasi ja kannustuksesta<3 Niin, ja tietenkin, ihanaa alkanutta vuotta myös sinulle!! :)

Vastaa

Löysin blogisi vähän aikaa sitten sattumalta ja olen siitä lähtien tiiviisti seurannut – tykkään sun tyylistä tosi paljon! Ihana oli lukea sun rohkeasta päätöksestä. Itse olen samanmoisia mietteitä pyöritellyt mielessäni jo jonkun aikaa ja erilaisia suunnitelmia alkaa muodostua. Vielä en ole ihan noin rohkea ollut, että olisin ilman suunnitelmaa hypännyt tuntemattomaan sillä itselläni tulee aina olla jonkinlainen suunnitelma. Näinpä onkin kyllä todella virkistävää ja innostavaa lukea kun joku toinen on rohkaistunut ja hyppää tuntemattomaan. Toivotan sinulle hurjasti onnea ja menestystä uuteen vuoteen!

PS. Oli muuten jännä lukea sun reissukokemuksia mun nykyisestä kotikaupungista: olen asunut Dublinissa kohta 6 vuotta!

Vastaa

Kiitos ihanasta kommentistasi, ja aivan mahtavaa, että olet eksynyt blogini pariin ja jäänyt matkaan! :)

Kuulostaa tutulta ajatus siitä, että jonkinlainen suunnitelma täytyy olla, samoin olen itse ajatellut, enkä täysin vailla kyteviä ajatuksia nytkään ole, ne vain tarvitsevat tilaa voidakseen mahdollisesti roihahtaa isommiksi. Ehkä asiat ovat omalla kohdallani menneet jo niin pitkälle, että tilanotto on välttämätöntä, jotta voisi jotenkin työstää sitä suunnitelmaa. Hyppäys ns.tyhjään ei olekaan täysin minua, ja siksi erityisesti jännittää, mutta kaikeasta huolimatta, tuntuu oikealta päätökseltä – nyt vain jää jännättäväksi, että mitä siitä seuraa ;)

Oi Dublin, miten ihana kotikaupunki sinulla!! Koneella on vielä kasa kuvia Dublinin reissulta, joten oma yhteenvetopostauksensa siitäkn vielä lomassa – ihana fiilistellä mennyttä matkaa kuvien kautta :)

Vastaa

Hienoa! Rohkea ratkaisu, ja ihana asenne. On helppoa jatkaa turvallisella tiellä, vaikka olisi tyytymättömänä elämäänsä, ja on uskaliasta hypätä täysin tuntemattomaan. Tietää jo, että teit oikean valinnan, mihin se sitten sinut viekin. Lämpimästi onnea sille matkalle!

Vastaa

Kiitos ihanista ja kannustavista sanoistasi <3 Niin totta, turvallisuus vetää puoleensa mangneetin lailla, mutta samalla se voi olla suurikin este jonkin vielä paremman löytämisestä/näkemisestä. Kovasti ainakin toivon, että omalla kohdalla elämällä ja arjella on vielä enemmän annettavaa :)

Ihanaa alkanutta vuotta sinulle! :)

Vastaa

Onnea uuteen! Omaa ainoaa elämäänsä ei kannata kuluttaa työssä, jota ei koe merkitykselliseksi. Seuraan innolla, mitä tämä vuosi tuo sinulle, ja uskon, että vuoden päästä olet ennen kaikkea kiitollinen itsellesi rohkeudesta tehdä irtiotto, hypätä pois valmiiksi tallatuilta poluilta.

Vastaa

Kiitos kauniista sanoistasi ja kannustuksesta! Hih, jännityksellä minäkin jään odottamaan, mitä tämä vuosi tuo tullessaan – todella hassua, kun ei toden totta ole aavistustakaan, mistä löytää itsensä seuraavassa vuodenvaihteessa ;)

Ihanaa alkanutta vuotta sinulle!! :)

Vastaa

Elämmme vain kerran, joten kannattaa kuunnella omaa sisintään. Mielenkiinnolla seuraan matkaasi ja sitä, mihin se johtaa. Onnea ja iloa uuteen vuoteesi!

Vastaa

Kiitos kauniista sanoistasi! Niin totta, että pitäisi muistaa kuunnella itseään ja löytää jostain riittävästi rohkeutta seurata suuntaa, joka tuntuu oikealta, muttei välttämättä helpoimmalta :)

Ihanaa alkanutta vuotta sinulle!!

Vastaa

Täältä sataa korikaupalla ymmärrystä ja tsemppiä. Onnea rohkeasta päätöksestä! :)

Vastaa

Oi, kiitos ihana kannustuksesta, sitä todella tarvitaan tässä hyppäyksessä tuntemattomaan <3

Vastaa

Voi ihanuuksien ihanuus!!! Upeaa – mahtavaa – kannatettavaa – ihailtavaa!!! Kirjoitit ja kuvasit juuri niitä samoja tuntemuksia, joita olen itsekin jo pidempään tuntenut. Sinänsä mukavissa työhön liittyvissä tapahtumissa olen huomannut itseni ajattelevan ”tää oli nyt tässä, tää on nyt nähty”. Pitäisi uskoa omia tuntemuksiaan, mutta mutta…. Tiedät varmasti ne tunteet, jotka pitävät edelleen kiinni tutussa ja turvallisessa; niitä koen ja niissä pyöriskelen edelleen, joten kumarran syvään rohkeutesi edessä. Olet upea ja rohkea – tulee olemaan jännittävää seurata matkaasi tästä eteenkinpäin! (ja ehkä – toivottavasti – se viimeinen hippu tarvittavaa rohkeutta päätyy joskus minuunkin).

Upeaa ja ihanaa alkanutta vuotta – ja jännittävää sellaista! :-)

t. Tupuna

Vastaa

Oi, valtavan iso kiitos ihanasta ja kannustavasta kommentistasi!! Voih, kuulostaa niin tutulta kuvailemasi tuntemukset. Itsellä ne alkoivat kytemään jo aikaa sitten ja vasta nyt osasin kerätä rohkeuteni ja kanavoida ne teoiksi. Turvallisuus pitää niin helposti otteessaan, mutta samalla tiesin, että jos jään, en voi saavuttaakaan sitä olotilaa, jota tavoittelen, joten lopulta oli vain yksi vaihtoehto; lähteä etsimään sitä omaa polkua ja oikealta tuntuvaa juttua muualta, vaikka se tarkoittikin samalla uutta ja tuntematonta harppausta.

Kieltämättä jännittää, muutos on iso ja vaikuttaa väistämättä suurestikin arkeen. Mutta silti, samaan aikaan tuntuu varmalta, tiedän, että tämä on oikea valinta, mitä ikinä sitten seuraakaan, tietty, toivottavasti paljon hyvää, hih ;)

Usein ne heränneet ajatukset vaativat oman aikansa, ja onkin ihan hyvä olla hätiköimättä, mutta yleensä kun aika on kypsä, on hyvä myös osata tunnistaa se hetki – usein se ilmoittaa itsestään, mutta on tavattoman helppo sivuutta ja jämähtää. Ei ole helppoja päätöksiä toden totta, eikä vähintään siksi, että ovat kuitenkin yhden ihmisen elämän mittapuulla kuitenkin isosti vaikuttavia!

Voi että, ihana olet! Kovasti tsemppiä omien tuntemusten äärelle, tiedän nii-in hyvin, mistä puhut :) Kiitos vielä sanoistasi <3

Vastaa

Onnea uusiin haasteisiin, mitä ne ikinä ovatkaan :)! Rohkeasti eteenpäin!

Löysin blogisi instan kautta vähän aikaa sitten, josta aloin seuraamaan (hui, kauhea sana) sinua ja blogiasi myös :). Me teimme viime vuonna rohkean päätöksen ja muutimme tänne Espanjaan Costa Del Solille- paras päätös ikinä! Kanttia ja rohkeutta se vaati ja suurperheenä (neljä lasta) lastenkin kannan kuulemista. Sopivaa tilaisuutta ei tule, ajattelimme että nyt tai ei koskaan. Tervetuloa katsomaan blogiani + instagramiinkin vaikka :).

”Mitä tahansa voitkaan tehdä tai unelmoida…aloita se. Rohkudessa on nerokkuutta, voimaa ja taikaa” Johann Wolfgang von Goethe

Onnellista ja hyvää uutta vuotta sinulle :)! Lämpimät terveiset Espanjasta!

Vastaa

Oi, kiitos ihanasta ja inspiroivasta kommentistasi! Ja aivan mahtavaa, että olet löytänyt blogini pariin :) Voi että, ihan mielettömän päätöksen teitte ja voin vain kuvitella, mitä kaikkea se on tuonut tullessaan! Ulkomaille muutto siintää omissakin haaveissa, toivottavasti joku päivä pääsen itsekin toteuttamaan samanlaisen repäisyn :)

Tuota samaa olen itsekin paljon pohtinut, sitä niin helposti jä odottamaan sitä oikeaa hetkeä, mutta oikeasti, tuskin karkeasti mikään hetki on sen oikeampi, se on enemmän vain tapa sysätä haavetta vähän eteenpäin ja toivoa, että palaset loksahtelisivat itsestään paikoilleen. Harvoin ne sitä tekevät, usein ne vaativat sen sysäyksen päätöksen muodossa päästäkseen vauhtiin. Ihailen siis suuresti rohkeuttanne toteuttaa haave, täytyykin ehdottomasti tutustua blogiisi :)

Kiitos sanoistasi, ja ihanaa alkanutta vuotta myös sinulle!!

Vastaa

Rohkea nainen! =)

Vastaa

Voih, ihana sinä, kiitos sanoistasi! :)

Vastaa

Hienoa Annamaria! Kaikkea hyvää ja onnellista uuteen vuoteesi ja onnittelut rohkeasta päätöksestä! Omasta kokemuksestani voin vain sanoa, että sinä päivänä kun vanha päivätyöni jäi taakseni, mikään ei ollut entisellään ja koko elämä muuttui kertaheitolla – parempaan ja vapaanpaan, jossa on tilaa hengittää ja tilaa omille ajatuksille ja luovuudelle.

Vastaa

Kiitos Katja kauniista sanoistasi ja kannustuksesta! Tarinanne on ollut yksi niistä inspiroivista, jotka ovat ruokkineet tahtoa lähteä etsimään sitä omaa polkuani. Olen vasta lähtökuopissa, mutten malta odottaa, mitä matka tuo tullessaan ja mistä löydän itseni vuoden tai parin kuluttua. En osaa edes kuvitella, ja sekös vasta on kutkuttava tunne :)

Vastaa

Sinä rohkea ja ihana nainen! Vitsit, että mä ihailen tätä päätöstäsi! ja olen ihan satavarma, että se uusi ovi aukeaa eteesi juuri oikealla hetkellä. Go girl, you rock!

Vastaa

Oi oi, ihana, kiitos sanoistasi ja kannustuksesta – tuki on tässä tuntemattomaan harppausta ottaessa todella korvaamatonta <3

Vastaa

Ihanaa ja mahtavaa! Paljon onnea rohkeasta ratkaisusta. Ehkä minäkin jonain päivänä uskallan :)

Vastaa

Oi, kiitos sanoistasi ja kovasti rohkeutta oman suunnan etsintään ja oman elämän isoihin valintoihin <3

Vastaa

Osaat pukea ajatuksesi ja tuntemuksesi sanoiksi järisyttävän hyvin. Tunsin kylmiä väreitä kun luin elämäntilanteestasi ja päätöksestäsi, niin paljon se muistutti omaani. Olin täsmälleen samassa tilanteessa vuonna 2009 ja voinet arvata etten ole katunut. Rahaa on ollut vähemmän, mutta oman näköistä elämää sitäkin enemmän. Onnea matkaan, rohkeutta ja henkistä pääomaa sinulla jo onkin!

Vastaa

Kiitos ihana kauniista sanoistasi, jotka vuorostaan saivat väreet minulle aikaan :) Tuota tismalleen samaa olen itsekin miettinyt, mitäpä siitä rahasta, kunhan tulee toimeen, mutta se omannäköinen elämä ja hyväolo, se on korvaamatonta!

Aivan mahtava kuulla, että olet jo oman hyppäyksesi tehnyt ja, että se on antanut, kuten kuvitella voin. Rohkea olet ja ihana esimerkki, jännityksellä odotan, mitä oma matkani tuo tullessaan ja millaiseksi polku muotoutuu :)

Vastaa

Hienoa! Olet ihanan rohkea! Toivon että itsekin löytäisin tuon saman rohkeuden. Sanasi saivat ajattelemaan. Kirjoitat ihanan aidosti! :)

Vastaa

Kiitos Riitta kauniista sanoistasi ja kannustuksesta, olen todella otettu! <3 Aivan ihanaa alkanutta vuotta sinulle!!

Vastaa

Upea, rohkea päätös! Onnea uuteen vuoteen! =)

Vastaa

Oi, kiitos kannustavista sanoista ja kuin myös, aivan ihanaa alkanutta vuotta!! :)

Vastaa

Huippua Annamaria!!! Itse tykkään työstäni liikaa tehdäkseni tuon päätöksen, mutta onneksi on muitakin tapoja (vuorotteluvapaa, lyhennetty työviikko) jotka ovat auttaneet viime vuosina omassa työahdistuksessani. En tiedä uskaltaisinko koskaan sanoa itseäni irti vailla tietoa tulevasta, mutta olen puolestasi todella onnellinen ja ylpeä että pystyit siihen kun sen aika oli.

Jotain parempaa on luvassa ihan varmasti!

Vastaa

Kiitos sanoistasi!! Voih, nuo lyhennetty työviikko ja vuorotteluvapaa ovat kyllä tosi loistavat jutut, jos työ muuten tuntuu omalta. Itsellä tosin ei valitettavasti edes noihin olisi ollut mahdollisuutta, joten asetelma oli vähän ota tai jätä, joten tässä ollaan ;) Jännityksellä odotan, mihin vuosi tuleekaan minua kuljettamaan! :)

Vastaa

Rohkea olet! Mielestäni näistä vaikeista päätöksistä on mukava lukea, koska kaikista lukemistani tarinoista on seurannut jotain hyvää. Mielenkiinnolla jään seuraamaan tarinaasi, jos sen päätät jakaa kanssamme. :)

Vastaa

Kiitos sanoisasi! :) Totta, samaan olen kiinnittänyt huomiota, repäisy on yleensä vaikea, mutta en ole kuullut vielä yhtään tarinaa, jossa sen tekemistä olisi myöhemmin katunut vaan pikemminkin päinvastoin. Toivottavasti voin itse tulevaisuudessa sanoa samaa :)

Vastaa

Rohkea päätös varsinkin tässä taloustilanteessa, mutta oma terveys on niin tärkeä asia ettei sitä kannata riskeerata. Tuntuu, että nykyään kuulee yhä useammin ja useammin, että ihmiset ovat irtisanoutuneet ilman tietoa tulevasta kun eivät vain ole enää jaksaneet vanhassa työssään. Tsemppiä tulevaisuuteen ja uuteen vuoteen. Asioilla on tapana järjestyä!

Vastaa

Kiitos kovasti kannustuksestasi!! Totta, vähissä olevat vapautuvat (oman alan ja muutenkin) työpaikat väistämättä saavat vielä enemmän miettimään, kuinka suuren riskin ottaa, mutta kuten sanoit, terveys silti ennen kaikkea! Toivottavasti tuleva näyttää, että riskin ottaminen kannatti :)

Vastaa

Hei pitkästä aikaa ja ihanaa tulevaa vuotta sinulle! Hirmuisesti onnea rohkean päätöksen teosta, päätöksestä antaa itsellesi armoa ja mahdollisuuden miettiä tulevaa! Tänä päivänä oma jaksaminen ja terveys on kova sana ja moni muukin häilyy epävarmuuden partaalla samankaltaisten päätösten kanssa! Nyt voit huokaista ja hengähtää ja ottaa hallintaan ne asiat joihin sitä kaipaat <3

Vastaa

Kiitos Sari ihanasta kommentistasi ja kannustuksesta! Totta, kun asiaa on uskaltanut sanoa ääneen, on ympäriltä kaikunut yllättävän paljon samanmoisia ajatuksia ja tuntoja voimien loppumisesta, huoh, todentotta sitä tuntuu olevan ilmassa. Itseltäkin vei aikaa, että osasain pukea tuntemukset sanoiksi, puhumattakaan, että pääsi päätökseen asti, mutta nyt kun päätös on tehty, on jo seurannut tietty helpotuksen tunne, vaikka kaikki onkin vielä vasta aluillaan :)

Kiitos kommentistasi ja ihanaa alkanutta vuotta sinulle!! :)

Vastaa

Hienoa, todella rohkeaa! Vangitseva teksti.
Mietiskelin samankaltaisia asioita tässä joulun aikana itsekin, VAIKKA olen vasta alle vuoden ollut alani töissä, toimistossa. Ei ole valitettavasti vakipaikka, vaikka haluaisinkin. Silti aloin miettimään, haluaisinko kuitenkin olla sisustussuunnittelija tai ”kynsienlaittaja”. Sitä ainakin rakastaisin, toimistoalalle halusin lähinnä vakauden, työaikojen ja hyvän palkan vuoksi (oikolukiessani tätä tekstiäni huomasin kirjoittaneeni rakastaisin, vau, en tiennytkään tuntemukseni olevan noin vahva). No, ehkä jonain päivänä sitten, kun on lopullinen talo hankittu, ja rohkeus riittää, katson mitä luovempi ala toisi tullessaan, jos toimisto ei olekaan minun juttuni. :) Hienoa että muut uskaltaa, ja uskaltaa kertoa päätöksistään, siitä saa rohkeutta muutkin! :)

Vastaa

Tiedän niin mistä puhut, olen itsekin tehnyt valintoja sen varman työtilanteen ja hyvän palkan vuoksi, mutta silti ne intressit ovat olleet muualla. Ja pitäisihän sitä arvata, mitä siitä seuraa, loppuun palaminen – kuka jaksaa tehdä vuodesta toiseen sellaista, mikä ei kolhda? Tai varmaan jaksaakin, kaikkeenhan turtuu, mutta en todella halua käyttää elämääni sellaiseen, eläkepäivien tai jonkun muun odottamiseen.

Jos vaihtoehtona on, että tekee sellaista mktä sytyttää, niin ei sen pitäisi olla kovin vaikea valinta. Mutta silti, kummasti se vain tuntuu olevan, ei ole niin helppoa luopua turvallisesta ja tietystä varmasta tulosta, laskea elintasoa, johon on tottunut ja hypätä epävarmalle pohjalle. Silti, aikansa kutakin, ajattelen, että epävarmuus on vain vaihe, jonka kautta pääsen käsiksi sellaiseen, joka tuottaa enemmän iloa joka päivä. Toivottavasti :)

Kovasti tsemppiä sinulle, ja rohkeutta kuunnella itseä. Sillä toden totta on merkitystä, mitä sanoja valitsee asioista puhuttessa, se ehkä kertoo jo jotain siitä, mikä systyttää ja ennen kaikkea, mihin voisi olla annettavaa :)

Vastaa

Ja täytyy vielä listätä, että muutenkin on tämä arkinen elämä niin tasapaksua nykyisin, vaikken mitään suuria seikkailuja kaipaakaan. Jotain uutta pitäisi tapahtua. Kunpa saisi edes säästettyä ulkomaan reissua varten, sillä en ole koskaan missään käynyt. Ja täytyisi juhlistaa viikonloppuja useammin, nyt en käy juuri missään juuri koskaan, sillä ei muka kiinnosta, vaikka kuitenkin mieli halajaa baanalle, nyt kun vielä on nuori vailla lapsia.

Vastaa

Ihan totta, että pienilläkin asioilla siinä arjessa voi olla iso merkitys! Itsellä on auttanut mielettömästi jaksamaan ihanat matkat, jotka ovat olleet hyppäyksiä tyystin toisenlaisiin tunnelmiin ja rauhaan, lisänneet energiaa myös niille päiville, jolloin tuntuu, ettei vain jaksa. Onkin siis äärettömän tärkeää muistaa nauttia hetkistä ja tehdä pieniäkin hyvältä tuntuvia asioita, jotka katkaisevat arkea, mitä ne sitten ikinä kullakin ovatkaan :)

Vastaa

Tähän en melkein pysty muuta sanomaan kuin että VAU! Olet superrohkea nainen <3 Ja tämä kirjoituksesi kolahti minuun ihan valtavasti, koska pelkään, että olen itse ajautumassa ihan samanlaiseen uupumukseen/tympääntymiseen/väsymiseen työssä. Minulla on myös työ, jossa täytyy valtavasti suorittaa, siinä on selvä urapolku, jota kuuluu edetä. Siinä on valtavasti haastetta ja vastuuta. Olen viimeisten kuukausien aikana tuntenut vain sen vastuun ja stressin, enkä ole saanut työltäni irti enää juurikaan. Tunnen enemmän suoraan sanottuna v*tutusta kuin onnea/onnistumisia. Olen myös saanut teini-iän aknen palaamaan poskiini, liekö juuri tästä syystä :-(. Tuntuu ajoittain, ettei mikään riitä ja tämä on vaikuttanut myös vapaa-aikaani! Ennen jaksoin innolla osallistua illanviettoihin, nykyisin olen niissäkin ollut vain haamu entisestä. Kenties minunkin täytyy jossain vaiheessa tehdä jokin ratkaisu.

Tämä on ihan hölmöä, mutta olen mm. haaveillut franchising-vaatekaupan pitämisestä, vaikkapa Vilan :-). Hih!

Vastaa

Oi että, kuulostaa niin tutuilta nuo kuvailemasi asiat! Kun katsoo taaksepäin, huomaa kaiken lähteneen pienistä varoitusmerkeistä, joiden vain ajatteli katoavan vaikkapa loman aikana tai ajan kuluessa, mutta mitä vielä, hiljalleen ja huomaamatta ne voimistuivat ja asiat alkoivat seuraamaan kotiin sekä vapaalle. Myös keho oireili, väsymys ja tietty haluttomuus otti valtaansa, stressi näkyi ihossa ja muutenkin ajan saatossa alkoi puskea esiin jos jonkinmoista pientä vaivaa, jotka eivät ainakaan helpottaneet sitä päänsisäistä olotilaa. Jotenkin sitä vain silti helposti sortuu seuraamaan sivusta, tietää, että asiat voisivat olla paremmin ja jotain pitäisi tehdä, mutta ajattelee, että jos nyt katsoo vielä hetken ja se hetki jää helposti päälle.

Voih, kovasti siis tsemppiä sinulle! Muista kuunnella itseäsi ja kehoasi, älä anna asioiden mennä liian pitkälle, sillä sitä enemmän palautuminen aina vaatii, mitä pidempään tila on jatkunut ja mitä syvemmälle vienyt! En tietty kannusta hätiköimään, mutta olemaan valpas ja rohkea :)

Hih, itselläkin on vaikka mitä haaveita ja tällä hetkellä työskenneltyäni pitkään teknisellä alalla, kaipaan tiettyä kauneutta ja konkretiaa tulevalta työltä. Vaatekauppa olisi ihana, tai oma yritys tai voih, näitähän löytyy – katsotaan mistä löydän itseni tulevaisuudessa ;)

Vastaa

Miten rohkea päätös, Anna-Maria! Erityisen rohkea siitä tekee, että uskalsit hypätä tutusta ja turvallisesta tuntemattomaan ja missä olosuhteissa (viittaan tällä epävarmaan taloustilanteeseen)! Todella rohkeaa ja ihailtavaa!

Elämä on niin lyhyt, ettei sitä kannata tuhlata työhön, joka ei tunnu merkitykselliseltä / jossa ei viihdy. Olen todella iloinen puolestasi, että et tyytynyt siihen tuttuun ja turvalliseen, vaan päätit tarttua tilaisuuteesi ja etsiä rohkeasti omaa polkuasi! :) Paljon tsemppiä tulevaan, mitä ikinä se tuokaan!

Vastaa

Kiitos kauniista sanoistasi ja kannustuksesta <3

Taloustilanne ja omankin alan huono työllistymistilanne väistämättä ovat pyörineet mielessä, mutta olen ajatellut, etten ole nirso. Tärkeintä on nyt muutos ja oman tien löytäminen, jos taloutemme sitä tulee vaatimaan, kelpuutan kyllä tarvittaessa minkä työn tahansa – tieto siitä on kerryttänyt rohkeutta repäisyyn, mutten kiellä, että aikansa päätöksen tekeminen ja tuntemattomaan hyppääminen veivät, turvallisuudentunteeseen on niin helppo unohtua.
Suurella mielenkiinnolla odotan, mitä tämä ja kaikki tulevat vuodet tuovat tullessaan, mistä tulen löytämään itseni tulevaisuudesta. Mahdottoman kutkuttava ja jännittävä ajatus :)

Aivan ihanaa lkanutta vuotta sinulle ja kaunis kiitos kommentistasi!!

Vastaa

Mieletön päätös ja vaati varmasti rutkasti rohkeutta! Itse painiskelen samojen tuntemuksien parissa (kuten näköjään moni muukin kommentoija), mutta rohkeus puuttuu minulta. Tai ainakaan vielä en ole saanut kerättyä rohkeutta tarpeeksi, jotta uskaltaisin irtisanoutua tutusta ja turvallisesta vakityöstä. Itsellänikin tulisi tänä vuonna kuusi vuotta täyteen nykyisessä työpaikassa, ja todella toivon, etten ole enää sitä päivää katselemassa! En tehnyt uuden vuoden lupauksia, mutta sen päätöksen tein, että tämä vuosi tulee olemaan muutoksen vuosi. Vielä vain tarvitsisin sen pienen hippusen rohkeutta, ja se olisi siinä :)..

Innolla olen lukenut blogiasi jo pidemmän aikaa, ja todella suurella mielenkiinnolla haluan seurata minkälaisiin haasteisiin elämä sinut johdattaa tämän tekemäsi päätöksen jälkeen :).

Oikein hyvää ja ihanaa uutta vuotta <3 !!

Vastaa

Voih, kuulostaa tutulta! Noissa samoissa ajatuksissa olin jo reilusti yli vuosi sitten, mutta niin vain se viides vuosi tuli täyteen vaikka niin kovin odotti muutosta, noh, sainpahan jälleen todeta sen kliseen, ettei muutosta kannata odottaa, jos ei itse toimi aktiivisesti sen aikaansaamiseksi. :) Vuodet menevät silmänräpäyksessä, ja tuntuu hurjalta, että kuusi vuotta olisi aivan juuri tulossa täyteen. Kuusi vuotta työssä, joka ei missään vaiheessa tuntunut täysin omalta, hui!

Mutta kaikki vaatii aikansa, niin myös ne päätökset, joten kai tarvitsin juuri tämän ajan ja matkan kerätäkseni rohkeutta sekä saadakseni sysäyksen toimia ja tehdä helposti hölmöltä kuulostavan päätöksen, jättää nyt työ tuosta noin vain, ilman varmuutta tulevasta. Mutta asioilla on tapana järjestyä jos on avoin ja aktiivinen, joten haluan kovasti uskoa, että muutokset kantavat hedelmää, ja joku päivä katson taakse ja mietin, mikä ihme siinä päätöksenteossa otti niin kauan ;)

Kovasti tsemppiä sinulle arkeen ja tietenkin rohkeutta kuunnella itseä – aivan ihanaa ja hyvien muutosten täytteistä vuotta!! :)

Vastaa

Yhdyn tänne päätöstäsi ylistävien kuoroon! Mahtavaa, rohkeaa, ja upeaa myös se, että kerroit asiasta avoimesti täällä. Kaikkea hyvää tulevaan, ja nauti vapaudestasi! Oravanpyörään pääsee aina takaisin, jos tajuaisi sitä kaipaavansa ;).

Vastaa

Voi kiitos Katarina ihanista sanoistasi ja kannustuksesta, tuelle todella on tarvetta kaiken tämän muutoksen ja epävarmuuden keskellä! Ja niin oikeassa olet, jos jostain kumman syystä tulee ikävä, niin oravanpyörä kyllä odottaa :) Aivan ihanaa alkanutta vuotta sinulle!!

Vastaa

Olipa ihana lukea sun hurjan rohkeasta päätöksestä! Olen jo pitkään samansuuntaisia ajatuksia pyöritellyt, joten oli todella kiva lukea kuinka koku toinen on rohkaistunut! Ehkäpä tässä itsekin vielä innostuu :)

Tykkään muuten kovasti sun tyylistä ja blogista, johon vasta vähän aikaa sitten sattumalta törmäsin! Ja oli jännä lukea sun reissukokemuksia mun nykyisestä kotikaupungista, olen asunut Dublinissa kohta kuusi vuotta.

Tsemppiä uuteen vuoteen ja uusiin haasteisiin :)

Vastaa

Oi, kiitos Mirva sanoistasi ja ihana kuulla, että olet eksynyt blogini pariin (ja tietenkin vielä ihanampi, että jäänyt matkaan mukaan, hih) :) Moni tuntuu olevan samansuuntaisten pohdintojen äärellä, ja hyvä onkin miettiä ja kuulostella itseä, siitä seuraa varmasti aina hyvää, mihin tahansa valintaan sitten omalla kohdallaan päätyykään :)

Kaunis kiitos kommentistasi ja aivan ihanaa alkanutta vuotta!!

P.s Oi ihana Dublin! Siitä on tulossa vielä lisää kuvamateriaalia, jahka saan kaikki reissukuvat purettua :)

Vastaa

Tämä kirjoitus kolahti! Itsekin olen jo vuoden ajan ollut tyytymätön työhöni ja sitä kautta oikeastaan melkein kaikkeen muuhunkin elämässäni. Toisaalta minulla ei ollut vakituista työtä, mutta kolmisen vuotta kuitenkin ollut samassa paikassa, aina uusi sopimus, ja taas jatkuu. Ja olisi varmaan jatkunut taas vaikka sen toiset kolme vuotta ainakin, mutta puhuin asiasta ja kerroin tyytymättömydestä ja miten haluaisin jotain ihan muuta, uuden alun, joten uutta sopimusta ei kirjoitettu. Monet ovat surkutelleet, että voi kurjuus kun työt loppu, mutta itse en ajattele niin. Nythän kaikki on avoinna ja rajoja ei ole, ellei niitä itse aseta!

Minulla piti kyllä olla varma suunnitelma tästä eteenpäin, mutta siihen liittyi myös ystävä, joka käänsikin lopulta viime hetkellä kelkkansa, eikä halunnutkaan sitä mikä oli jo niin varmaa. Meidän piti muuttaa Helsinkiin. Asunto olisi ollut jo varma. No nyt sitten yritän löytää pikkuasunnon ja päästä muuttamaan sinne yksin. Ideoita ja haaveita on jo vaikka minkälaisia, tarvitsee enää löytää oikeat väylät jotta pääsen niitä lähemmäs. Moni voisi kauhistella päätöstäni jäädä työttömäksi vaikka uuden työsopimuksen olisin varmasti saanut jos olisin sellaisen halunnut. Mutta päätin, että nyt jos en irtaudu tästä samaa rataa rullaavasta arjesta, olen siinä pian vielä kymmenen vuoden päästäkin! Itseään vartehan täällä varmaan loppujen lopuksi ollaan, ja vasta jos on itse onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, voi jakaa sitä iloa muillekin. Ahdistuneesta olennosta ei ole iloa kenellekään, kaikkein vähiten itselleen. Tärkeintä on, että on hyvä olla.

Huh, tästä tuli nyt ihan täyttä ajatuksen virtaa, ja olisin voinut varmaan jatkaa tätä vielä romaanin verran, mutta ehkä nyt kuitenkin lopetan :) Haluan onnitella rohkeudestasi, se varmasti kantaa mielenkiintoisten asioiden äärelle! Mielekkäästä tekemisestä seuraa väistämättä hyvää, iloa elämään. Aion uskaltaa unelmoida hulluistakin asioista, eihän sitä tiedä vaikka nekin voisivat joskus toteutua!

Vastaa

Voih, samaistun niin hyvin siihen mitä sanot! Elämä tuo eteen toivottuja ja epätoivottuja muutoksia, mutta ei auta muu kuin luovia siellä lomassa ja yrittää kuunnella sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja oikealta. Se toden totta ei ole helppoa, vaan turvallisuus vetää kummasti puoleensa, mutta usein kun uskaltaa tehdä jotain toisin, on vastassa sellaista, mitä ei olisi edes osannut kuvitella, mutta sen voi nähdä vain ottamalla askeleen tuntemattoman kulma taakse ja katsomalla, mitä elämällä on annettavanaan. Valinnat ovat vaikeita, mutta niin kliseisesti, harvoinpa sitä tehtyä katuu, ennemmin sitä tekemätöntä, paikoilleen jäämistä ja oman sisäisen äänensä tukahduttamista.

Ymmärrän siis niin hyvin tuon, että epätyydyttävän työsuhteen jatkumattomuus on oikeasti paljon suurempi mahdollisuus kuin sen jatkuminen. Kuten sanoit, kaikki on nyt avoinna, ja sekös vasta on kutkuttava tunne!

Hurjasti rohkeutta seurata haaveitasi! Ihanaa, että olet kuunnellut itseäsi siitä huolimatta, mitä muut sanovat tai ajattelevat, sillä niitä kyllä löytyy, muiden mielipiteitä. Vaatiikin suuresti rohkeutta olla kangistumatta odotuksiin ja turvalliseen, se kun olisi niin tavattoman helppo vaihtoehto, mutta pidemmän päälle siitä harvoin seuraa sitä kaikkein parasta lopputulosta, kaikkein onnellisinta yksilöä. Kuten sanoit, hyvinvoivan ja tasapainoisen ihmisen säteilemää auraa on ihana katsella ja se on niin paljon antoisampaa ympäristölle kuin päinvastainen – hyvä luo hyvää.

Aivan ihanaa alkanutta vuotta sinulle, toivottavasti se vie sinua askeleen lähemmäs haaveilemiasi asioita! <3

Vastaa

Ihanaa ja parempaa Uutta Vuotta! Olet rohkea, elämä kantaa ja uudet tuulet näyttävät kyllä jossain vaiheessa suunnan.
Kliseisestä, mutta totta: Jokaisella on vain yksi elämä, joten jokaisesta päivästä pitää nauttia. :)

Vastaa

Ihanaa ja parempaa Uutta Vuotta! Olet rohkea, elämä kantaa ja uudet tuulet näyttävät kyllä jossain vaiheessa suunnan.
Kliseistä, mutta totta: Jokaisella on vain yksi elämä, joten jokaisesta päivästä pitää nauttia. :)

Vastaa

Kliseissä on usein vinha perä ;) Kiitos ihanista ja niin kannustavista sanoistasi, jännityksellä odotan, mitä tämä vuosi tuokaan tulleessaan! Aivan ihanaa alkanutta vuotta Sinulle! :)

Vastaa

Hieno ja rohkea ratkasu! Tsemppiä tulevaan, mitä se sitten ikinä onkaan: )

http://www.terhisuanto.blogspot.com

Vastaa

Valtavan iso kiitos kannustuksesta <3 Ihanaa alkanutta vuotta sinulle!!

Vastaa

Pysäyttävä ja ajatuksia herättävä päätös! Uskon, että uusista tuulista saa virkeyttä, jaksamista ja iloa. Itse olen kotiäitinä tällä hetkellä – nautin suunnattomasti – itseasiassa en kaipaa ollenkaan vielä töihin :)

”Elämäsi ei muodostu päivistä jotka ovat menneet, vaan päivistä jotka muistat.”
– Pavlenko

Kaikkea hyvää tulevaisuuteen! Me lukijat kuljetaan täällä mukanasi, ruudun toisella puolella. Oikein hyvää ja stressitöntä uutta vuotta! <3
-Aisha

Vastaa

Kiitos Aisha kauniista sanoistasi ja kannustuksesta!! Olen valtavan otettu tästä kaikesta tuesta, mitä asian avaaminen on saanut aikaan, vaikka kieltämättä vähän alussa jännitinkin :)

Ihana ja erilainen tilanne sinulla käynnissä, töitä kyllä ehtii elämässä tehdä, joten nauti tästä ainutlaatuisesta ajasta, joka kerryttää varmasti pitkälle kantavia upeita muistoja <3 Aivan ihanaa alkanutta vuotta myös sinulle!!

Vastaa

Ihailtavan rohkeaa ja varmasti oikea päätös! Uskon, että löydät jotain hienoa ja uutta, joka antaa enemmän kuin ottaa. Kaikkea hyvää helmikuuhun :)

Vastaa

Oi, kiitos kovasti kannustuksesta!! Jännityksellä jään odottamaan, mitä tämä vuosi tuokaan tullessaan :) Aivan ihanaa alkanutta vuotta sinulle! :)

Vastaa

Ihailtavan rohkea päätös – toivon sinulle onnea ja menestystä uusiin haasteisiin ja uudenlaisella elämäntyylille :) Kirjoitat kauniisti ja tekstisi todella pysäyttää miettimään. Samanlaisia ajatuksia olen itsekin käynyt läpi – taas vaihteeksi – viime viikkojen aikana, mutta en osaisi ilmaista ajatuksiani yhtä proosallisesti. Tämä lause kosketti minua erityisesti: ”Mutta turvallisuus on uhka kehitykselle, on helppo unohtua pitämään kiinni varman huomisen illuusiosta.” Pätkätyösuhteiden takia huominen ei tosin ole ollut kovin varmaa, vaan elämäni on mennyt vuoden tai parin – joskus lyhyemmänkin – aikavälin suunnitelmia tehden. Tästä syystä minulla on aina ollut varasuunnitelmia. Nyt olen vähän samassa tilanteessa kuin sinäkin; ovi uuteen on avattu ja elämä saattaa kuljettaa pian vieraille maille uuden työn merkeissä. Sain kuitenkin tästä kirjoituksestasi rohkeutta ja positiivisuutta sekä ymmärsin samalla, että juuri nyt on paras aika päästää irti entisestä :)

Vastaa

Kiitos kauniista sanoistasi ja kannustuksesta! Samankaltaiset ajatukset tuntuvat hiipineen moneen mieleen ja ihan totta, pätkätyösuhteet pitävät helposti muutosta yllä tahtomattakin, mikä sekin saattaa pitkän päälle olla raskasta. Itsekin olen ollut taipuvainen pitämään varasuunnitelmia, sillä koskaan ei tiedä. Ja nytkin mielessä on orastelevia ajatuksia, mutta silti selvää jatkosuunnitelmaa ei ole, joten siksikin tämänkaltainen muutos ihan toisenlainen kasvunpaikka itselle ja jännityksellä odotan, mihin vuosi tulee viemään.

Kovasti onnea sinulle uusiin haasteisiin, kuulostaa hurjan jännittävältä ja ennen kaikkea antoisalta. Voi että, löytäisipä oma tienikin jokupäivä tyystin toisiin maisemiin, mutta sen aika omalla kohdalla valitettavasti vielä ole. Mutta askel kerrallaan, mistäs sen tietää, jos vaikka vuoden kuluttua käsissä onkin sillä saralla tyystin toisia mahdollisuuksia :)

Aivan ihanaa alkanutta vuotta sinulle ja suuret kiitokset kommentistasi!!

Vastaa

Rohkea päätös Anna-Maria! Onnea tulevaan :) Tästä on jo aikaa, kun löysin blogisi pariin, mutta kommentointi on jäänyt, kuten muukin yhteydenpito valitettavasti.

Samoja ajatuksia on pyörinyt omassakin päässä pitkään, mutta nyt on tällainen suvantovaihe menossa: katsotaan, mihin tämän hetkinen tilanne johtaa. Syksyllä palasin takaisin työelämään ja monta muutosta on ehtinyt sen jälkeen jo tapahtua. Itselläni on mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää ja se on suurin syy pysyä vanhassa tutussa paikassa. Nyt tärkeintä on, että arki sujuu, perhe ja työ pysyvät tasapainossa. Tähän komboon yritän lisätä vielä ystävyyssuhteet ja sosiaaliset kontaktit ihan livenä, jotta oma pää pysyy kuosissa. Miten on, luuletko, että onnistuttais treffaamaan joku päivä? :)
-Kaarina

Vastaa

Oi, tämäpä ihana ylläri, tosi kiva kuulla sinusta – eksytkin aina silloin tällöin mieleen :) Katseluvaihe kuulostaa tutulta, itsekin pitkään seurailin mihin työt ja oma olo kehittyy, ennen kuin ryhdyin tekemään isompia valintoja, ja kun suunta ei näyttänyt menevän sitten millään sinne oikeaan, ei oikein auttanut muu kuin aloittaa puhtaalta pöydältä paremman tien etsiminen. Tuo on kyllä ihan huippu etu, että pystyy tekemään lyhennettyä työpäivää, ei ihmekään jos se motivoi pysymään vanhassa ja tutussa paikassa!

Ilman muuta tavataa joku päivä! Heh, helmikuun alusta alkaen kalenterini on tyhjä, joten uskallan sanoa, että aikaa on – mennään siis sinun kiireidesi mukaan! Huikkaa vaikka milloin sopisi s-postiin (käytän ihan aktiivisesti tuota blogiosoitetta, joten sinne voi laittaa viestiä) tai Facebookin kautta. Puhelimenkin kautta tietty tavoittaa, mutta koska työpuhelin on kyseessä, poistuu tämä viimeiset kuusi vuotta käytössäni ollut numero silloin omistuksestani, enkä vielä uutta ole ehättänyt hankkia :)

Ihanaa kun jätit kommentin, toivottavasti päästään pian näkemään kasvotusten (todella pitkästäa aikaa!) :)

Vastaa

Onnittelut rohkeasta päätöksestäsi, joka kirjoituksesi perusteella vaikuttaa aivan oikealta ratkaisulta!

Meillä on vain yksi elämä (noh, vanha sanonta ja voihan niitä olla enemmänkin jos niin uskoo ;), mutta pointtini lienee selvä? =D ) ja mummollani oli tapana sanoa ettei ”käärinliinoissa ole taskuja” joten kaikki on otettava irti ja elettävä semmoista elämää että se tuntuu hyvältä.
Ei kukaan loputtomiin jaksa, vaikka kuinka väkisellä yrittäisi eikä siinä pahemmin hyväkään palkka lämmitä jos kaikki vapaa-aika menee itsensä lataamiseen seuraavan päivän tai viikon haasteisiin.

Kadotin blogisi hetkeksi ja nyt löysin sen uudelleen ja luin tuon kirjoituksesi parikin kertaa ja ajatuksella..siinä kun riittää ajatuksen tynkää itse kullekkin.

Onnea uusiin haasteisiin ja aina yhden oven sulkeutuessa toinen avautuu jos vain on tarpeeksi avoin ja rohkea hylkäämään vanhan ja hyppäämään tuntemattomaan.

Vastaa

Kiitos kauniista sanoistasi ja kannustuksesta! Olet niin oikeassa, kuten isoäitisikin, samaa ajatusta olen yrittänyt pitää mielessä arjessa; milloin sitten jos ei nyt? :) Tietenkin, välillä on ihan hyvä malttaa mielensä ja olla kärsivällinen, mutta elämää ei kannata säästää myöhemmäksi, se porskuttaa kovalla vauhdilla eteenpäin koko ajan, joten parempi ottaa langat heti käteen ja ohjata itse oikeaan suuntaan! :)

Ihanaa kun olet löytänyt taas blogini pariin, ja suuri kiitos ihanasta kommentistasi! Ihanaa alkanutta vuotta sinulle :)

Vastaa

Kylmät väreet kipusivat selässä kun luin tätä. Niin samoja fiiliksi minäkin koen. Haaveilen joka päivä siitä että irtisanoutuisin. Eikä kyse ole siitä etten uskaltaisi. Olen lähtenyt ennekin. Montakin kertaa. Mutta olen vaihtanut työpaikkaa aina saman alan sisällä. Nyt haluaisin uutta. Kokonaan pois tältä alalta. Voi hitsi kun ehdittäisiin pian järjestää treffit, olisi aivan mahtava päästä juttelemaan näistäkin fiiliksistä! Tammikuu vain on tosi kiireinen, ja helmikuussa lähdetään reissuun. Yritetäänkö nähdä pian reissumme jälkeen?

Vastaa

Voih, kuulostaa niin tutulta! Itsekin olen ollut tällä hyvin teknisellä alalla jo pitkään, mutta kaipaan jatkuvasti enemmän luovuutta ja tyystihn toisen tyyppisiä asioita, joiden parissa työskennellä. Toivottavasti tämä repäisy antaa mahdollisuuden löytää enemmän omanlainen tie :)

Oi, ilman muuta! Itsellä kevät näyttää työkuvioiden muutoksen myötä hyvinkin vapaalta, joten huiki kunhan levänneenä kotiudut ihanalta reissultasi :)

Vastaa

It`s a deal :)

Mukavaa loppuviikkoa!

Vastaa

Aika jännä vuosi sulla edessä, sydäntään kannattaa kuunnella. Tsemppiä tuntemattomaan, seurailen täällä ruudun takana mukana. :)

Vastaa

No niinpä, todella – olen tässä viime päivinä paljon miettinyt, miltä tuntuu yhtäkkiä vain jäädä pois, pysähtyä, mutten mitenkään osaa kuvitella niitä tuntemuksia, mitä se voikaan tuoda mukanaan :) Suuret kiitokset kannustuksesta!!

Vastaa

Hyvä, hyvä! Reipas olet!
Tiedän tunteen, tein saman ratkaisun 2 vuotta sitten. Teko oli järkytys vanhemmilleni, he eivät tienneet miten selittäisivät asian sukulaisille ;)
Mutta se oli ihan pakko…tai olisin kuollut pystyyn! Teko kasvatti rohkeutta suunnattoman paljon, enää en pelkää mitään. Hyppy tyhjän päälle on kasvattava kokemus :)
Tsemppiä ja onnea tulevaisuuteen!

Vastaa

Kiitos kannustuksesta ja ihan mieletöntä kuulla, että päätös on antanut! Tuota itsekin odotan, ja jotenkin huikeaa kun on vapaus ja tuntematon edessä. Kiitos ihanasta kommentistasi :)

Vastaa

Waude, rohkea nainen!! Nautinnollista kevättä ”vapaaherrana” <3

Vastaa

Oi, kiitos ihana kannustuksesta! Tämä on kyllä niin ylellisyyttä viime vuosien jälkeen, ettei voi muuta kuin nauttia täst ainutlaatuisesta kaudesta :)

Leave a Reply to terhie Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.