Kirjoitan joka syksy syksystä, mutta minkäs teet, en vieläkään osaa kohdata syksyn julmaa kaksijakoisuutta. Rakastan syyskauden kokonaisvaltaista kauneutta enkä minään toisena vuodenaikana saa niin paljon irti muuttuvasta maisemasta ja vaihtuvista säätiloista. Sytyn ruskalle siinä missä maasta mustina kurkotteleville ja talveen valmiille rungoille, nukahtavalle luonnolle. Nautin lehtien kahinasta jaloissa ja vesisateesta. Sisälle puskee mieletön lämmin aalto kulkiessa yksin kaupungilla sateenvarjoa likemmäs puristaessa tai ikkunasta kosteaa maisemaa tuijottaessa. Enkä tiedä ihanampaa kuin ensimmäiset hetket sateen jälkeen – se huumaavan kuulas ja kirkas ilma! Syksy on kokonaisvaltaisen kaunis ja ehdottomasti tunnelmallinen.

tartan skirt 18black hatbianco shoestartan skirt 37

Niin kauan kuin muistan, syksy on ollut lempivuodenaikani. Siitäkin huolimatta, että ajatus sitä seuraavasta talvesta on sietämätön, puhumattakaan tihkusateen tallomasta tukasta (kuten kuvista voi nähdä)! Pimeys on ihan oma lukunsa. Siinä missä samaan aikaan kehrään melankolisen maiseman äärellä keho tekee stopin ja hämärän vaikutus alkaa tuntua joka solussa. Vauhti hidastuu, silmäluomet tuntuvat raskailta, eikä enää vain jaksa samoin. Se kirottu horros, se on niin kurja tunne, että kaiken kauneudenkin uhalla olisin valmis pakkaamaan tavarani ja muuttamaan muihin maisemiin, sellaisiin, jossa päivän aurinkoannos on taattu. Ihan vain jaksaakseni paremmin ja pitääkseni yllä virtaa puolen vuoden kooman sijaan.

Siitä jähmeästä fiiliksestä tämä päivä antoi esimakua ja viime vuosien kokemuksella tiedän, että tunne on vasta alkua. Reissun jälkeen on aika kaivaa kirkasvalolamppu esiin ja yrittää ottaa jaksamisen kannalta kaikki irti nykyisestä arjesta, eli varmistaa päivänvalon näkeminen niinäkin viikkoina kun päivä on lyhimmillään. Sitä ennen, parasta keskittyä hyviin puoliin; ruskaan, paksuihin neuleisiin ja rauhalliseen maisemaan. Ja hattuihin. Hankin vastikään lierillisen huopahatun ja rakastan sitä!

tartan skirt 8black hat 1black hat 3tartan skirt 5Villatakki: Sheinside, saatu blogin kautta / Pusero: H&M / Hame: Oh my love / Nilkkurit: Bianco /
Hattu: H&M / Laukku: Tiger of Sweden
Kuvat: Ansku / Shoe Lover

Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.

Katso myös nämä

7 comments

Vastaa

Mä voin niin samaistua sun ajatuksiin syksystä. Itse olen ollut aina syysihminen – rakastan ruskaa ja kirpsakoita aamuja. Mutta se pimeys… Aamuisin ei meinaa keho herätä ollenkaan uuteen päivään, kun ulkona on niin synkkää.

Ihania asukuvia olette taas napsineet :) Tuo kolmanneksi viimeisin kuva on aivan uskomattoman kaunis :)

Vastaa

Oi, kiitos kovasti!! :)

Voi niinpä! Todella tuntuu siltä, että pitäisi kaivautua talviunille ja herätä taas pirteänä kevääseen! Vaikka syyspäivät ovatkin olleet varsin kauniita, mieltä painaa tieto siitä, että pimeä kausi on vasta aluillaan. Huih, mitenköhän sen taas jaksaa? :/

Vastaa

Minäkin ostin pari päivää sitten huopahatun! Se oli pakkomielle ja -halu, joka oli pakko toteuttaa. :) Olen myös haaveillut (skotti)ruutuisesta hameesta, ja sellaista Espoon reissulla katselinkin…. Päädyin kuitenkin ostamaan huivin. :) Ei ollut hameessa hyvä malli ja huivilla pääsi halvemallakin. :)

Vastaa

Haha, mulla oli ihan sama juttu! Nyt on näkynyt kivoja huopahattuja kaikkialla, joten fiksaatio oli helppo kehittää :) Haluaisin vielä vastaavan vaaleanharmaana! Ja ruutukuosi, oih ja voih, sekin on niin lähellä sydäntäni! Ruutuhuivi olisi enemmän kuin tervetullut lisä omaankin kaappiin! :)

Vastaa

Hattusi pukee sinua :-) Minä iskin silmäni tuohon neuleeseen, joka on mielestäni aivan ihana. Ja kuule, mä en nyt väsyksissäni jaksa etsiä sitä sun lentoasupostauksen kommenttilootaa erikseen, mutta voi jukra. Et tiedä, miten onnelliseksi tulin siitä, kun kirjoitit vetäväsi koneessa villasukat jalkaan. – No, en sen takia, että itsellä olisi koneessa sukat mukana (mutta kiitos vinkistä), vaan sen takia, että niiden sukkien ansiosta tulit todellisemmaksi ihmiseksi kuin sadasta muusta postauksesta. En ehkä oikein osaa selittää tätä, mutta kun kuvasi ovat aina niin harkittuja ja itse olet niissä aina niin täydellinen ja edustava, sinusta välittyy miellyttävä kuva – mutta välimatkan päästä. Kun kirjoitit villasukista, välimatka lyheni sadalla kilometrillä. Yhtäkkiä, pienen hetken, et ollutkaan blogimaailman ”hahmo” vaan oikea Ihminen isolla iillä. (Voi kauhia, mä kuulostan varmaan ihan sekoboltsilta. Ota tää kaikki kuitenkin nyt kehuna, sitä mä tässä yritän toimittaa, että se villasukkajuttu oli helkkarin symppis yksityiskohta.)

Vastaa

Voi miten ihana kommentti!! :)

Hassua näissä on just se, miten itse ei voisi kuvitellakaan, että jollain tuollaisella maininnalla on yhtään mitään merkitystä, mutta pienistä jutuistahan se kokonaisuus koostuu :)

Siksi onkin tosi hauska kuulla, mihin joku toinen kiinnittää huomiota (ei vain blogissa vaan myös muussa elämässä ja ihmissuhteissa), minkä huomaa ja minkä muistaa, ne voi helposti olla juuri sellaisia asioita, mitkä itse on ohittanut merkityksettöminä tai hyvä jos edes huomannut.

Ihana siis, että kerroit, tuli ihan hirveän hyvä fiilis!!

Hih, ja kyllä mä kovasti haluaisin olla ihan oikea ihminen, en vain etäinen hahmo! :) Mutta tiedän, että en ole ihan heittäytyjätyyppiä saati muutenkaan mitenkään voimakas tai edes ulospäin suuntautunut persoona, ja se (tai siis niiden puute) näkyy sitten herkästi tällaisessa kanavassa etäisyytenä, vaikkei sitä todellakaan tarkoituksella tee! :)

Vastaa

Jälleen kerran sellainen teksti, jonka voisin lähes täysin allekirjoittaa (paitsi, että kesä on se oma lempparini ;))! Minäkin rakastan sitä syksyn ”melankolista maisemaa”, mutta kunpa se voisikin vaihtua suoraan kevääseen ja talven pimeyden, kylmyyden, rännän ja lumen sekä niiden tuoman apeuden voisi jotenkin skipata kokonaan.

Kaunis on asukin ja hattu on upea! :) Lierihattu löytyy omaltakin toivelistaltani.

Ilahduta kommentilla!

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.