Syksy saapui kunnolla yhdessä yössä ja heräsin eilen monen muun tavoin synkkään ja koleaan päivään. Kömpiessäni sängystä mies huikkasi, että ulkona sitten on todella kylmä ja sillä samalla sekunnilla valmiiksi katsottu vaatekerta meni uusiksi – eihän niillä olisi mitenkään tarjennut! Aamukiireessä napsin kaapista uuden paksumman asun, poimin laukun mukaan ja ostin aamukahvin matkaan asemalta ennen astumista junaan suunnatakseni kivaa päivää Anskun luokse viettämään! Ja hauska päivä siitä todella tulikin, ajantaju katosi ja laahustin vasta illalla kotiin väsyneenä, mutta tyytyväisenä. Yritin kirjoitella blogia vielä ennen nukkumaan menoa, mutta huomatessani, ettei ajatus vain kulje, oli parempi siirtää asia tälle päivälle.

ecofurs 1ecofurs 7

Anskun järjestämän päivän teemana oli kotimainen design ja ekologinen turkis, ja meillä – minulla, Anskulla ja Niinalla – oli ilo päästä tutustumaan Eco Furs -brändin takana olevaan valloittavaan Heliin. Ennen kuin sana turkis saa karvat pystyyn on syytä palata materiaalin todelliseen alkuperään, joka on villa. Eco Furs haluaa korvata turkiksen, se on pöyheää, pehmeää ja erittäin lämmintä, ja vaatteet on käsin tehtyä tuftaamalla. Ja kun sanon käsin tehtyä, todella tarkoitan sitä, vaatteiden jokainen lanka on yksitellen ommeltu pohjakankaaseen kiinni – asia, johon oma kärsivällisyyteni ei mitenkään riittäisi!

Kauniin keepin tekoon Heliltä kuluukin helposti nelisen viikkoa ja voitte vain kuvitella, miten paljon työtunteja vie vaikkapa turkkia mukailevan takin teko! Jokainen vaate on siis uniikki ja tilaustyönä tehty.

fash_test3ecofurs 8

Tunnit vierähtivät vauhdilla koiran viipottaessa kuvioissa, Niinan pienen Annin (inspiroivasta asusta päätellen selvästi tulevan trend setterin!) katsellessa maailmaa hiljaa hymyillen, kahvia juoden, herkutellen, höpötellen, tuftausta harjoitellen ja tietenkin, Helin luomuksia hypistellen ja sovitellen.

ecofurs 04eco furs 02

Ehdin päivän aikana ujuttaa itseni varmaan jokaiseen Helin matkassa olleeseen hattuun, takkiin ja keeppiin, mutta ihan suosikeikseni muodostuivat oranssi-musta keeppi sekä samanmoinen mustavalkoisena ja mielettömän upea haalari (näkyy kuvissa)! Juuri tällaisesta leveälahkeisesta ja maata viistävästä, mutta vyötäröltä tyköistuvasta haalarista olen haaveillut, joten voi olla, että päädyn vielä tilaamaan itselle oman.

ecofurs 3-2

fash_tes6ecofurs 01

Tiesittekö muuten, että tuftausta on käytetty jo viikinkien ajoilla, jolloin ryijymäisiä vaatteita käytettiin lämmikkeenä. Villa pitää hyvin lämpöä ja se lämmittää jopa märkänä. Keepeissä vuorina on siro silkki, mutta takeissa tuulta pitää paremmin viskoosivuori. Pitkissä takeissa ja liiveissä villan alla on piilossa vetoketju, jolla mallin saa muutettua nopeasti pitkästä lyhyeksi ilman, että raja hyppää silmiin.

0004 c

Yhteiskuvasta Helin käsialaa on (henkarissa olevien vaatteiden lisäksi) musta olkaimeton leveälahkeinen haalarini ja Leena Harkimonkin päällä nähty joutsenkeeppi. Anskun asusta Eco Fursia on liivi ja jalkineet, Niinalta taas takki ja pipo.

Kiitos tytöt upeasta päivästä!

Tuotekuvat: Heli MG, Eco Furs / Asukuvat: Ansku, Shoe Lover

 Seuraa blogiani Facebookissa, Instagramissa, Blogilistalla ja Bloglovin’ssa.

Katso myös nämä

7 comments

Vastaa

Nyt tulee ensimmäinen kriittinen kommentti minulta, mutta en kohdista sitä sinuun vaan aiheeseen josta kirjoitat :)

Vegaanina en nimittäin koe lampaanvillaa juuri yhtään sen eettisempänä kuin turkiksiakaan. Yleinen harhakäsitys meillä on se, että lammastiloilla tuotettaisiin etupäässä villaa, mutta koska villasta maksetaan Suomessa naurettavan vähän, on lammastilojen päätuote lampaanliha. Ostamalla suomalaista villaa siis tukee samalla myös lampaanlihan tuotantoa ja tuotantoeläinten olot ovat Suomessa vieläkin aivan järkyttävät.

Keritseminen on lampaalle stressaava ja pelottava tilanne ja se voi peloissaan rimpuillessaan saada keritsimestä kivuliaita ihovaurioita ja vaikka laki velvoittaa keritsemään lampaat 2 kertaa, niin käytännössä keritsemistä tapahtuu huomattavasti useammin ja siksi edellämainittujen juttujen lisäksi lampaita kuolee kylmään. Varsinaiset villalampaat taas joutuvat kasvattamaan niin muhkean karvan, että ne sitävastoin kuolevat helteillä kuumuuteen. Muualla maailmalla meno on vieläkin hirveämpää lampaiden kannalta.

Eli jos villaa tai villatuotteita ostaa niin ei pitäisi tuudittautua automaattisesti niiden eettisyyteen tai edes ekologisuuteen, vaan ottaa selville niiden todellinen alkuperä ja olla tuomitsematta turkiksia epäeettisempinä kuin villavaatteita. Jokainenhan tietää nykyään miten eetistä esimerkiksi angoravillatuotteet ovat :(

Vastaa

Totta, olet oikeassa! Myönnettävä on, että mietin tuossa hetken aikaa, että mitä sanavalintaa käytän tekstissäni, käytänkö eettinen vai ekologinen – vai käytänkö kumpaakaan! Tuon eettinen on tässä tapauksessa huono ilmaisu ja ekologinen ehdottomasti oikeellisempi – korjaan asian heti!

Ekologinen sanan kanssa koin haasteeksi, että se tuntuu olevan hyvin monitulkintainen ja käytetty todella vaihtelevin perustein eikä se luonnollisesti kerro mitään eettisyydestä (sillä kuten viittasit, kyllähän turkistakin perustellaan juurikin ekologisuusaspektilla sen luonnonmukaisuuden vuoksi).

Ymmärrän mitä tarkoitat ja kommenttisi oli hyvä, kiitos kovasti siitä ja pahoittelut huonosta sanavalinnastani! :)

Vastaa

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, Minna, että mikä materiaali on mielestäsi eettisin/ekologisin vaatteissa? Puuvillankin tuottamiseen taitaa sisältyä paljon ongelmia em. kannoilta katsottuna. Varmaankin se on joku keinokuitu? Vaikka öljyä kai niiden valmistus kuluttaa.. Mites puuvilla tai silkki, sisältyykö niihinkin joitain ongelmia? Kurja muuten kuulla, että lammastiloilla tapahtuu tuollaista eläinten kaltoinkohtelua. Minä kun olen kuvitellut, että lampaasta saatavat tuotteet (siis liha ja villa) olisivat niitä eettisimpiä mahdollisia.

Vastaa

Ensinnäkin hieman hävettää, että aloitin tällaisen paasauksen tästä asiasta, koska uskon tässä asiassa niinkuin kaikessa muussakin, että nämä arvoasiat ja miten niitä itse toteuttaa ovat jokaisen oma asia, joten pyydän anteeksi :)

Kysymykseesi vastaisin, että mielestäni ekologisesti tai eettisesti parhaan materiaalin valintaan ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Luonnonmateriaali ei ole automaattisesti parempi vaihtoehto kuin tekokuitu juuri noista mainitsemistasi syistä. Puuvillantuotanto saastuttaa ja silkkitoukat keitetään elävältä, jotta niistä saadaan silkkiä nopeasti ja tehokkaasti irti. Itselleni ei ongelmana ole niinkään varsinaisesti lihan syönti tai eläinten osien käyttäminen vaatteissa tms. vaan se miten ne on hankinttu ja tehotuotanto on minulle se ensimmäinen kirosana, koska se rikkoo usein sekä eettistä että ekologista arvopohjaani vastaan. Tehotuotannossa joudutaan usein oikomaan mutkia eettisten ja ekologisten periaatteiden kustannuksella eli eläimet joutuvat kärsimään, käytetään lapsityövoimaa ja kun säästetään rahaa kaikin tavoin, niin vaateteollisuuskin saastuttaa ympäristöä halvan tuotannon maissa. Toisena kirosanana on tietysti luontokappaleiden kohtuuton rääkkäys, jota tapahtuu siksi, että eläimiä kohdellaan vain tuotantovälineinä.

Suomessa, ja muissakin maissa, on olemassa eläintiloja, jotka panostavat eettisyyteen. Se ei välttämättä tarkoita samaa kuin luomu, vaan sitä että he panostavat eläinten hyvinvointiin. Eläimet saavat olla ulkona, niillä on riittävästi tilaa, ne puudutetaan esim. ennen kivestenpoistoa jne. Tällaisten tilojen löytäminen voi olla hankalaa, mutta itselleni ainoa oikea tapa toimia on ostaa mahdollinen liha tai villa tällaisilta tiloilta.

Vaatteissa yritän toimia sen periaatteen mukaan, että käytän mahdollisimman paljon ”vain kerran uutena ostettua”-periaatetta, jotta en omalla kysynnälläni tukisi tuotannon lisäämistä mielestäni kyseenalaisilla aloilla tai sitten yritän mahdollisimman hyvin selvittää tuotteiden alkuperän yms. ennen ostamista. Ainahan se ei onnistu ja joskus joutuu tekemään valintoja, joista ei ole ihan varma.

Vaikka itse olen oman toimintani suhteen melkoisen ehdoton, niin en todellakaan vaadi sitä muilta, tai kyttää toisten valintoja. Toki olen tekopyhä itsekin (kuten kaikki ihmiset) ja minulta löytyy paljonkin vintage turhuusluksusasustetta kuten laukkuja ja kenkiä, joita ihminen ei oikeasti tarvitsisi ja ulkopuolisen silmin näytän varmaan hyvinkin eettisiä näkökulmia ajattelemattomalta henkilöltä ;)

Vastaa

Kiitos kommenteista myos Eco Fursin puolesta!

Heli MG -tuotteissa on otettu huomioon, vaikka pienillakin teoilla, turkiselaimet ja ymparistoaspektit.

Vanha kansa tapaa todeta: kaikilla asioilla on useampia puolia.
Synteettiset kuidut sisaltaen kankaat, vaatteet ja muut esineet kuormittavat kaytosta poistettuna ymparistoa haitaten pahasti niin kasvien kuin elaintenkin elamaa. Siksi valitsen luonnonkuidut, jotka elinkaarensa lopussa palaavat osaksi luontoa. Ihmiskunta on kasvattanut lampaita ja muuta karjaa ravinnokseen iat ajat. Lampaat pitaa keria saannollisesti, jotta niiten iholle ei pesi loiset ja tulehdukset. Erittain elainrakkaana ja tarhattujen seka villielaintenkin turkisten ehdottomana vastustajana kaytan tuotteissani harkiten ja vain materiaaleja jotka ovat sivutuote, ei varsinainen syy tappaa elainta.

100% ekologista turkistuotetta, oli se teko- tai luonnonkuiduista valmistettu, on talta planeetalta varmasti hyvin vaikea loytaa, jos ollenkaan. Kuitenkin kuvailen hyvalla omalla tunnolla tuotteitani ainakin sanalla ’ekologisempi’.

Vastaa

Tuo oranssi keeppi on mielettömän kaunis. Tykkään.

Vastaa

Eikö olekin! Värimaailma on upea ja yhdistettynä simppeliin asuun se pääsee todella kauniisti esiin! :)

Leave a Reply to Minna Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.