Tarvitsen sellaisia viikonloppuja kuin tämä on ollut.

Vaikka kaiken keskelle on mahtunut raskaita aiheita ja huolta, on silti kokonaisuudessa ollut sellaista lempeää tempoa, jonka olisi halunnut jatkuvan loputtomiin.

Oikeastaan, tähän vielä tynkään vuoteen on mahtunut paljon hyviä viikonloppuja. Viime viikolla oli Joutsa, tällä keskiössä koti.

Sain siivottua ja nautittua siisteydestä. Herätä rauhassa pehmeää ihoa vasten ja syödä kotitekoisen brunssin sekaisissa hiuksissa. Hitaat aamut ja iso aamukahvi on jotain, josta nautin itseksenikin, mutta silti siinä on jaettuna jotain vielä kauniimpaa. Ehkä erityisesti nyt, kun suhteen kehittymistä sellaiseen pisteeseen, jossa tämänkaltaiset aamut ovat normaaleja ja mutkattomia, on ehtinyt odottamaan.

Viikonlopun suurimmat aktiviteetit nekin ovat olleet vireeltään hyviä. Tuoreiden bageleiden noutoa Kruununhaan Anton&Antonista, elokuvissa käymistä, (valtavan määrän) karkin syömistä, viherkasvien shoppailua ja juttutuokio ystävän kanssa.

Olen parissa viikossa kahlannut läpi kaikki Solsidanin jaksot CMorelta, ihan vain, että voisin luontevana jatkona käydä katsomassa elokuvan. Viime hetkellä ehdimme ennen sen poistumista valikoimasta. Emmekä olleet ainoat, sali oli aivan täynnä.

Niin, ja kasvit. Se joulukuussa hankittu fiikus on tänä päivänä karu näky, joku ehkä Storiesista bongasikin tämän hetkisen tilan. Niinpä kun mies intoili rairuohon istutuksesta ja kotiyrteistä, päätin suunnata seurana Plantageniin ja kotiuduin kahden uuden vihreän ystävän kanssa. Tällä kertaa aion yrittää vielä kovemmin. En halua, että kasvit saapuvat luokseni kolmeksi kuukaudeksi ja poistuvat vaivihkaa biopussissa.

Myös rairuohopussi ja pienet puput odottavat pääsiäistä, joten jos en onnistu viherkasvien kanssa, ehkä sentään saan rairuohon kasvamaan.

Toisesta uudesta kasvista näkyykin vilahdus kuvissa. Samoin kuin tilapäisestä seinän kuvaviritelmästä. En ole vielä keksinyt miten saisin seinäsisustuksen näyttämään kauniilta hakkaamatta siihen nauloja, joten testailin yhtä tapaa. En ole vielä tyytyväinen, joten seuraavana listalla on hankkia seinäteippiä, jos vaikka sillä saisi hiottua kokonaisuutta siistimmäksi. Ideoita otetaan vastaan!

Katso myös nämä

2 comments

Vastaa

Ihanan rentoja kuvia. Olen itse myös joutunut keksimään keinoja taulujen ripustamiseksi ilman poraa. Löysin todella toimivan keinon Clas Ohlsonilta. Sellaisia taulunkiinnitys tarroja on myynnissä, jotka ovat kaksiosaisia (pinnat vastakkain). Seinää vasten tulee liimapinta ja taulua vasten liimapinta. Tarrojen toisella puolella on samanlainen tarra kuin tarralenkkareissa. Ja kun nämä tarralenkkari-tarrapinnat yhdistää, taulua on helppo myös irroittaa jättämättä jälkiä. Myöskään liimapinnat eivät ole liisteriä, eli ne saa helposti irti ilman että maali tai tapetti irtoaa mukana.

Kevyet A4 paperit pysyvät kahdella tarralla, painavampiin tauluihin voi laittaa useamman parin. Clasun myyjät kyllä tietävät kun kerrot, että täytyy saada tavaraa seinään ilman poraa.

Vastaa

Oh, kuulostaapa hyvälle! Clasulta en olekaan vielä tajunnut katsella vaihtoehtoja ongelmaan, joten täytyypä heti seuraavalla kerralla kun siellä poikkean kysellä noita. Voisi olla just se ratkaisu, mitä etsin, sillä olisi mahtavaa saada taulut seinälle, ei pelkkiä irtokuvia!

Kiitos tuhannesti vinkistä! :)

Leave a Reply to Anna-Maria Cancel Reply

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.