Eilen katselin vesipisaravanojen yhtymistä työpaikan ikkunassa ja liikenteen valojen siivilöitymistä niissä eläväksi värimassaksi. Tänään kävelin tihkusateessa pimeyden saapuessa. Vielä vähän lisää, aina yksi kortteli enemmän. Valitsin kiertoteitä, jotta saisin aistia syysiltaa vielä yhden hetken kauemmin. Kostea kaupunki näyttää erityisen kauniille. Salaperäiselle. Rikoin nappikuulokkeeni iltapäivällä, tähän hätään löysin laatikon pohjalta jykevämmät. Kännykän uumenista kaivoin soittolistan, jota en … Lue lisää
